Herrainpäivät

Herrainpäivät eli herrainkokous (ruots. herredag) oli Ruotsissa myöhäiskeskiajalta 1600-luvulle asti käytetty nimitys maallisen ja hengellisen ylimystön kokouksesta. Herrainpäivät kehittyivät valtaneuvoston kokouksista, joihin kutsuttiin neuvoston ulkopuolisia ylimyksiä. Päiville alettiin 1400-luvulla kutsua myös porvariston ja talonpoikien edustajia. Näin herrainpäivistä kehittyi nelisäätyiset valtiopäivät. Herrainpäivät nimitys väistyi valtiopäivät nimityksen sijalta 1600-luvun aikana.[1]

Yleensä herrainpäivät kutsuttiin koolle vain erityisen tärkeiden asioiden vuoksi. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi kuninkaan tai valtionhoitajan vaali. Vallassa ollut hallitsija ei juurikaan kutsunut herrainpäiviä koolle.

Tanskassa kutsuttiin herrainpäiviksi (tansk. herredag) 1500- ja 1600-luvulla vuosittaista valtaneuvoston kokousta. Kokouksessa hallitsija ja neuvosto muodostivat maan korkeimman oikeusasteen.

Lähteet
  1. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 152. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

    Viitteet
    • Iso tietosanakirja, Otava 1932
    • Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja Oy 1961
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.