Hernesaari

Alkuperäinen Hernesaari, Hernesaarenkari ja Munkkisaari liitettiin mantereeseen ja muutettiin täyttömailla pitkäksi keinotekoiseksi niemeksi vaiheittain 1910-luvulta alkaen. Munkkisaaren ranta oli arkkitehti Bertel Jungin laatimassa yleiskaavassa 1911 varattu satamatoiminnoille, ja Hernesaari sopi hyvin tämän alueen jatkeeksi.[5] Myös mahdollisuutta jatkaa kannasta Pihlajasaariin asti tutkittiin, mutta tästä luovuttiin.[5] Täyttömaalle rakennetun laajennuksen taustalla oli Helsingin, liikenteen ja Suomen suursataman, satamapolitiikka, jolla pyrittiin vastaamaan 1900-luvun alun kasvaviin liikenteen ja kaupan tarpeisiin.[5] Nykyisin Hernesaari toimii myös Länsisatamaa suojaavana aallonmurtajana.

Alueelle rakennettiin teollisuus-, varasto- ja satamarakennuksia, jotka ovat osin säilyneet nykypäivään. Munkkisaaren mylly valmistui vuonna 1937 ja valtion viljavarasto 1955. 1940-luvulla rakennettiin Fordin talo, ja alue liitettiin satamarataan.[5] Rakennuksessa toimi autonvalmistaja Fordin kokoonpanotehdas.[7]

Vuodesta 1874 1930-luvulle Munkkisaaressa oli työväen uimalaitos. Munkkisaaressa on ollut myös yleinen sauna. Sauna sekä Toivon talona tunnettu, Hernesaarenkadulla sijainnut kaksikerroksinen puurakennus purettiin 1970-luvulla.[8]

Neuvostoliitto pommitti aluetta Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944.[5]

Uusia asuintaloja valmistui Hernesaaren pohjoisosaan vuonna 2008.

Hernesaaressa oli aikaisemmin vain yksi asuinkortteli Munkkisaarenkadun ja Hernesaarenkadun välissä. Vuosina 2007–2008 Telakkakadun ja Hylkeenpyytäjänkadun väliin rakennettiin kuitenkin uusi kortteli.[9] Muilta osin alue on vanhastaan teollisuus- ja varastoaluetta. Alueella toimii yrityksiä, ja lisää toimitiloja markkinoidaan aktiivisesti.[10] Alueella on myös Jääkenttäsäätiön ja Helsingin Jäähallin ylläpitämä jäähalli Jääherne,[11] jalkapalloilijoiden kuplahalli sekä vuonna 1975 toimintansa aloittanut Hernesaaren helikopterikenttä Heliport, jota on käyttänyt muun muassa Helsingin ja Tallinnan välillä operoinut Copterline.

Vuonna 2014 alueelle avattiin Birgitta-niminen ravintola-kahvila sekä vuonna 2016 Löyly-niminen sauna ja ravintola.[11] Vuoteen 2020 asti osa-alueen eteläkärjessä sijaitsi Hernesaaren Ranta -niminen ravintolakeskittymä.[12][13]

M/S AIDAluna Hernesaaren laiturissa. Laituri on osa Länsisatamaa ja palvelee erityisesti suurempia kansainvälisiä aluksia.

Hernesaaren länsirannan Munkkisaarenlaituri luetaan osaksi Länsisatamaa. Satamalaiturissa on kaksi paikkaa, joihin ankkuroituu suuria risteilyaluksia. Niiden mukana alueelle saapuu noin 400 000 risteilymatkustajaa vuosittain.[5][11]

Hietalahden telakka on suurin Hernesaaressa toimiva yritys.

Hernesaaressa toimii edelleen Hietalahden telakka, joskin sen toiminnat Hernesaaren alueella ovat vähentyneet. Telakan luultiin jo lopettavan toimintansa, mutta omistajanvaihdoksen ja vuonna 2011 alkaneen uuden jäänmurtajatuotannon johdosta telakkatoiminta jatkuu. Telakkaa on operoinut aikaisemmin Wärtsilä, myöhemmin Masa Yards ja korealainen STX Europe, joka myi puolet omistuksestaan venäläiselle United Shipbuilding Corporationlle (USC) vuonna 2010.[17] Uuden yhteisyrityksen nimeksi tuli Arctech Helsinki Shipyard Oy. Yritys on vuodesta 2014 ollut täysin venäläisomistuksessa STX Europen myydessä lopunkin omistusosuutensa USC:lle.[18] Arctech Helsinki Shipyard Oy:n vuokrasopimus päättyy 31.12.2020, minkä jälkeen lohkotuotanto on tarkoitus siirtää muualle.[5] Telakkatoiminta alueella jatkunee, mutta keskittyy pienemmälle alueelle Hietalahteen.[5][11] Telakka on erikoistunut jäänmurtajiin ja arktiseen laivanrakennukseen.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Hernesaareen osayleiskaavan 17. tammikuuta 2018 ja asemakaavan 21. huhtikuuta 2021[21]. 29. huhtikuuta 2021 Helsingin hallinto-oikeus kuitenkin kumosi Hernesaaren asemakaavan lainvastaisena, koska alueen liikenteen toimivuudesta suhteessa suureen määrään uusia asukkaita ei ollut takeita.[19] Julkisen liikenteen sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien painottaminen ei päätöksen mukaan poista velvollisuutta järjestää toimivia yhteyksiä henkilöautoliikenteelle.[22] Asemakaavan liikenneselvityksen mukaan kaikki Hernesaaren autoliikenne kulkisi yhden tien ja muutaman risteyksen kautta.[19][24] Liikenneselvityksen esittämässä skenaariossa Hernesaaren henkilöautonomistuksen määrä oli kantakaupungin tasolla eli tavallista pienempi, ja myös kävellen kuljettavien matkojen osuus esitettiin huomattavan suureksi.[20] Edellytyksiä skenaariolle olisivat olleet muun muassa ruuhkamaksut ja laajennetut pysäköintimaksut, mutta hallinto-oikeus kuitenkin totesi, ettei tällaisista toimenpiteistä saati niiden aikatauluista ole vielä tehty päätöksiä.[20]

Helsingin kaupunki valitti päätöksestä, mutta Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen toukokuussa 2022.[25][22] Kaavan kumoutuminen lykkää Hernesaaren rakentamista muutamalla vuodella.[22]