Hernekasvit
Hernekasvit (Fabaceae) on Fabales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Se on yksi suurimmista kukkakasvien heimoista noin 650 suvulla ja yli 18 000 lajilla. Heimolle ominainen hedelmätyyppi on palko, ja heimoon kuuluvia kasveja, varsinkin viljeltyjä, sanotaankin myös palkokasveiksi. Heimon kasvien kukissa on yleensä kaksi terälehteä muita huomattavasti suurempia niin, että kukka muistuttaa ulkonäöltään hieman perhosta, mistä johtuu heimosta aikaisemmin käytetty tieteellinen nimi Papilionaceae (lat. papilio = perhonen).
| Hernekasvit | |
|---|---|
 Herne (Pisum sativum, syn. Lathyrus oleraceus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Streptophyta |
| Luokka: | Embryopsida |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä |
| Kladi: | Rosidit Rosidae |
| Kladi: | Fabidit Fabidae |
| Lahko: | Fabales[1] |
| Heimo: |
Hernekasvit Fabaceae Lindl. |
| Alaheimot | |
| Katso myös | |
Heimoon kuuluu useita tärkeitä viljelyskasveja. Niitä viljellään varsinkin syötävien, yleensä runsaasti proteiinia sisältävien siementensä vuoksi. Joidenkin hernekasvien palotkin ovat syötäviä. Muutamien hernekasvien, kuten soijapavun siemenistä puristetaan myös kasviöljyjä. Monia heimon kasveja viljellään myös rehuksi.[2]
Hernekasvien juurinystyröissä on bakteereja, jotka sitovat ilmasta typpeä sellaiseen muotoon, että kasvi voi käyttää sitä hyväkseen.[3] Sen vuoksi niiden viljelyssä ei yleensä tarvita typpilannoitteita.
Viljelyskasveja
Tärkeitä viljelyskasveja kuuluu seuraaviin sukuihin:
- herneet (Pisum): mm. herne (Pisum sativum)
- pavut (Phaseolus): mm. tarhapapu (Phaseolus vulgaris)
- pitkäpavut (Vigna): mm. mungopapu (Vigna radiata), adsukipapu (Vigna angularis)
- kahviherneet (Cicer): mm. kikherne eli kahviherne (Cicer arietinum)
- maapähkinät (Arachis): mm. maapähkinä (Arachis hypogaea)
- soijat (Glycine): mm. soijapapu (Glycine max)
- linssit (Lens): mm. linssi eli kylvövirvilä (Lens culinaris)
- mailaset (Medicago): mm. sinimailanen (Medicago sativa)
- virnat (Vicia): mm. härkäpapu (Vicia faba)
- Psophocarpus: mm. siipipapu (Psophocarpus tetragonolobus)
- apilat (Trifolium): mm. puna-apila (Trifolium pratense)
Sukuja
Suvut Suomessa
Suomessa luonnonvaraisena esiintyvät hernekasvisuvut ovat:[4]
- apilat eli tähkäapilat (Trifolium)
- keulankärjet (Oxytropis)
- kurjenherneet (Astragalus)
- lupiinit (Lupinus) – eivät alkuperäisiä, mutta levinneet puutarhakarkulaisina luontoon
- mailaset (Medicago) – eivät alkuperäisiä
- maitteet (Lotus)
- masmalot (Anthyllis)
- mesikät (Melilotus) – eivät alkuperäisiä
- nätkelmät (Lathyrus)
- orakot (Ononis)
- virnat (Vicia)
Alaheimo Faboideae
|
|
Alaheimo Caesalpinioideae
- Afzelia – palkomahongit
- Bauhinia – bauhiniat
- Brachystegia – leimupuut
- Caesalpinia – kesalpiniat
- Cassia – kassiat
- Ceratonia – johanneksenleipäpuut
- Cercis – juudaksenpuut
- Colophospermum – mopanepuut
- Delonix – liekkipuut
- Haematoxylum – sinipuut
- Intsia – merbaupuut
- Senna – sennat
- Tamarindus – tamarindipuut[5]
Lähteet
- Stevens, P. F.: Fabales Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 13.2.2021. (englanniksi)
- Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran: Ärtväxter (Fabaceae) Den virtuella floran. 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 7.7.2009. (ruotsiksi)
- Watson, L. & Dallwitz, M. J.: The families of flowering plants 1992–2009. Institute of Botany, Chinese Academy of Sciences. Arkistoitu 8.10.2017. Viitattu 7.7.2009. (englanniksi)
- Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet (suomenkieliset nimet)
- Suomen Lajitietokeskus: Hernekasvit – Fabaceae