Hermanni (Helsinki)

Hermanni (ruots. Hermanstad) on Helsingin 21. kaupunginosa koillisessa kantakaupungissa Hämeentien itäpuolella ja Vanhankaupunginlahden rannalla. Piirijaossa Hermanni kuuluu Vallilan peruspiiriin. Hermannista länteen jää Vallila, pohjoiseen Toukola ja etelään Sörnäinen.

Hermanni
Hermanstad
Kaupungin kartta, jossa Hermanni korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Hermanni korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 21
Pinta-ala 1,05 km² 
Väkiluku 6 547 (2019)
Väestötiheys 6 235 as./km²
Osa-alueet Hermanninmäki, Hermanninranta, Kyläsaari
Postinumero(t) 00550, 00580
Lähialueet Sörnäinen, Alppiharju, Arabianranta, Vallila, Toukola, Kumpula

Hermanni on jakautunut vuoden 2013 alusta lähtien virallisesti kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat Hermanninmäki, Hermanninranta ja Kyläsaari. Hermanninrannasta kuitenkin vain pieni osa kuuluu Hermanniin ja valtaosa Sörnäisiin.[1]

Asukkaita Hermannissa on noin 6 500 (2019) ja työpaikkoja hieman yli 3 000 kappaletta (2010).

Historia

Valtio päätti 1870-luvun puolivälissä suurvankilan rakentamisesta Helsingin maalaiskuntaan kuuluneille Kumpulan kartanon maille Sörnäisten olutpanimon naapuriin. Sijoituspaikan valintaan vaikuttivat pääkaupungin läheisyyden lisäksi turvattu veden saanti, puhdas ilma ja laitoksen elintarvikehuollon vaatimat laajat tilukset. Tontin koko oli 25 hehtaaria. Punatiilinen rangaistusvankila valmistui vuonna 1881.[2]

Hermanni on saanut nimensä vapaaherra Herman Standertskjöld-Nordenstamin mukaan, joka 1880-luvulla omisti Kumpulan kartanon. Vuonna 1883 hän erotti kartanon maista kolme aluetta, joilta hän alkoi vuokrata asuntotontteja. Kaksi näistä alueista sai hänen mukaansa nimet Hermanstad I ja Hermanstad II, kolmas sen sijaan nimen Majstad. Näistä Hermanstad II käsitti pääosan nykyist Hermanninmäkeä, kun taas Hermanstad I on nykyään osa Vallilaa, ja Majstad on nykyinen Toukola (ruots. Majstad).[3] Hermanni rakennettiin tuolloin tiiviiksi puutaloalueeksi. Puutaloissa perheet asuivat ahtaasti ja tekivät ruokansa puu-uuneissa. Vuonna 1893 kaupunki osti nämä Kumpulan kartanon alueet, ja ne liitettiin Helsinkiin vuonna 1906.[3]

Vanhoista puutaloista ei ole montaa jäljellä. Hermanni sai nykyisen paljolti betonisen ja tiilisen ulkomuotonsa 1950- ja 1960-luvun rakentamisen yhteydessä. Varsinkin eteläisen Hermannin kaupunkikuva on muuttunut uudisrakentamisen myötä. Etelä-Hermanniin on rakennettu 2000-, 2010- ja 2020-luvuilla runsaasti uusia asuntoja, joille syntyi tilaa, kun Eläinlääketieteellinen korkeakoulu ja Valtion eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos siirtyivät Viikkiin vuonna 2006. Hermanni on ollut yksi Helsingin suurimmista uudisalueista.

Muutamia uusia asuinrakennuksia rakennettiin 2010-luvulla myös Hermannin itäosaan Kyläsaaren osa-alueelle, joka aikaisemmin oli teollisuusaluetta. Kokonaan asuinalueeksi Kyläsaari muuttuu vuosina 2029–2036.[4] Hermanninranta, josta pieni osa kuuluu Hermannin kaupunginosaan, rakentuu asuinalueeksi vuosina 2024–2031.[4]

Rakennuksia

Aivan Vanhankaupunginlahden rannalla sijaitsi vuosina 1962–1982 Kyläsaaren jätteenpolttolaitos, joka asukkaiden vaatimuksesta lakkautettiin ympäristöhaittojen vuoksi. Rakennuksessa on nykyään Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus.

Helsingin vankila (puhekielessä Sörkan vankila) sijaitsee Hermannissa. Hermannissa on neljä päiväkotia (Kotikallio, Pääskylä, Viola ja Louhi) ja ala-asteen koulu. Kaupunginosassa, Tukkutorin alueella, sijaitsevat myös ravintola- ja huvialue Teurastamo sekä tapahtuma-areena Agroksenmäen holvikellari.

Hermannin itäosa tukkukauppoineen kuuluu Kalasataman ja Sörnäisten vaikutuspiiriin.

Liikenne

Alueelle joukkoliikenneyhteyksiä tarjoavat kaikki Hämeentien linja-autot ja raitiovaunut. Hermannin rantatietä pitkin kulkevat bussilinjat 55 ja 56. Myös Kalasataman metroasema palvelee alueen eteläisintä osaa.[5] Hermannin rantatielle linjatun Kalasatama–Pasila-raitiotien on tarkoitus valmistua vuonna 2024.[6]

Lähteet

Viitteet
  1. Aluejako (Merkattu kaupunginosat ja osa-alueet) Helsingin karttapalvelu. Viitattu 6.7.2021.
  2. Litzen, Aulikki & Vuori, Jukka: Helsingin maalaiskunnan historia 1865–1945. Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen, s. 30–31. Vantaan kaupunki, 1997. ISBN 951-8959-77-3.
  3. Viikon nimi: Hermanni Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 12.7.2011. [vanhentunut linkki]
  4. Kalasataman karttoja 1.6.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.3.2023.
  5. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  6. Ratikka kulkee Nihdistä Pasilaan vuonna 2024 Helsingin Uutiset. 25.8.2020. Viitattu 26.8.2020.

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.