Herman Toivola

Herman Toivola (23. toukokuuta 1849 Ilmajoki – 29. lokakuuta 1923 Jyväskylä) oli suomalainen seppä, Jyväskylän seminaarin työmestari ja tehtailija.[1][2][3] Hänen entinen asuintalonsa Cygnaeuksenkatu 2:ssa on säilynyt ja siellä toimii nykyisin Toivolan Vanha Piha.

Herman Toivola syntyi Ilmajoella Ojanperän talossa, jonka hänen vanhempansa omistivat. Toivolan perhe muutti vuonna 1858 Riihimäelle isän mennessä työhön Helsingin-Hämeenlinnan rautatierakennustyömaalle. Toivolan isän kuoltua neljä vuotta myöhemmin Toivola pääsi työhön Helsinkiin rautateiden konepajalle, jossa hän oli työssä 13 vuoden ajan. Vuonna 1877 Toivola haki Jyväskylän seminaarin miesten käsityömestarin tointa ollessaan ja tultuaan valituksi hän muutti Jyväskylään samana vuonna. Vuonna 1887 Toivola perusti Jyväskylään Toivolan konepajan. 25 vuoden ajan toiminut Toivolan konepaja erikoistui palokalustojen valmistukseen ja Toivola teki palosuojeluvälineisiin useita parannuksia, joita hän myös patentoi.[1][3]

Herman Toivola muutti vuonna 1880 vuokralle laivuri-kauppias Johan Sparvinin omistamaan taloon Cygnaeuksenkatu 2:een. Hän meni naimisiin Johan Sparvinin tyttären Marian kanssa vuonna 1885. Vaimonsa kuoltua 1886 Herman Toivola jäi Muisto-poikansa kanssa asumaan. Erottuaan seminaarin työmestarin virasta Toivola hankki tontin omakseen ja rakensi vuonna 1890 samalle tontille uuden asuinrakennuksen sekä sepän pajan. Toivolan pajassa valmistettiin erilaisia koneita, koneen osia, kaivopumppuja ja paloruiskuja. Samaan pihapiiriin asettui asumaan myös useita pajan työmiehiä. Vuonna 1897 Toivola rakensi vanhan Sparvinin lankkupuodin tilalle suuren asuinrakennuksen jossa oli myös pesutupa ja kauppapuoti. Vuonna 1899 Toivolan taloon siirtyi Jyväskylän yksityinen synnytyslaitos sen jälkeen laitoksen edellinen toimipaikka tuhoutui tulipalossa. Synnytyslaitos oli Toivolan talossa vuoteen 1919 saakka. Toivolan taloon saatiin sähkövalo 1903 ja vesijohto 1910. Toivolan tontin rakennukset ovat säilyneet nykypäivään ja vuonna 2010 tontille siirrettiin myös Keski-Suomen museon käsityöläismuseot Kuparisepän talo ja Puusepän talo.[4][5]

Herman Toivola oli 11 vuoden ajan Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsenenä, lähes kolme vuotta rahatoimikamarin esimiehenä, 15 vuotta verotuslautakunnan jäsenenä ja 20 vuotta palotoimikunnan jäsenenä. Hänen aloitteestaan Jyväskylään rakennettiin palokunnantalo, vankila ja kunnalliskoti. Hän vaikutti myös kunnallistalon ja sähkölaitoksen perustamiseen Jyväskylään. Toivola oli lisäksi Jyväskylän vapaapalokunnan päällikkönä ja Jyväskylän käsityöläisyhdistyksen esimiehenä. Viimeksi hän toimi Jyväskylässä kunnallisena ammattientarkastajana. Hänelle myönnettiin Jyväskylän käsityö- ja tehdasyhdistyksen kultainen ansiomerkki.[1][3]