Herman Renfors
Herman August Renfors (11. marraskuuta 1849 Pori – 10. joulukuuta 1928 Merano) oli Kajaanissa vaikuttanut monitoimimies, tehdasyrittäjä ja kaupunginvaltuutettu.
| Herman August Renfors | |
|---|---|
 Ina Liljeqvist: Herman Renfors, 1897. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. marraskuuta 1849 Pori |
| Kuollut | 10. joulukuuta 1928 (79 vuotta) Merano, Italia |
| Ammatti | tehtailija |
Porilaiseen merenkävijäsukuun kuulunut Renfors saapui Kajaaniin viisivuotiaana leskeksi jääneen äitinsä Anna Gustafva Wahlgrenin ja kolmen sisaruksensa kanssa. Hermanin merikapteeni-isä Gustaf Renfors menehtyi haaksirikossa.
Renfors toimi ensin mm. kellosepän oppilaana ja konepajassa Porissa ja Pietarissa. Palattuaan Kajaaniin hän alkoi valmistaa siellä uistimia ja muita kalastustarvikkeita vuonna 1870. Vuonna 1876 Renfors perusti kivihiomon, jossa valmistettiin muun muassa koruja sekä nappeja. Hän laajensi liiketoimintaansa vuonna 1880 turkistuotteisiin ja vuonna 1891 hän perusti Helsingin keskustaan sivuliikkeen kalastustuotteidensa myyntiä varten. Yritystoiminnan taustavoimana hänellä oli sisar Maria Renfors, joka kouluttautui Englannissa asti perhonsidonnan ammattilaiseksi. Eeva-Kaarina Aronen julkaisi Maria Renforsista faktaa ja fiktiota yhdistävän kirjan Maria Renforsin totuus vuonna 2005. Teos käännettiin saksaksi vuonna 2007 nimellä Die Lachsfischerin.
Renforsien kalastusvälineistä on tullut nykyään keräilijöiden aarteita, aikanaan niille myönnettiin 50 patenttia ja ne olivat tunnettuja Amerikkaa ja Japania myöten. Tehtailija Renfors oli aktiivinen vaikuttaja ja kaupunginvaltuuston jäsen, osallistuen mm. ammattikoulujen perustamiseen ja toimien rautatien saamiseksi kaupunkiin. Vuosina 1892–1893 hän oli hätäapukomitean puheenjohtaja. Hän myös valokuvasi paljon vanhaa Kajaania sekä toimi hiihtourheilun ja matkailun edistämiseksi.
Herman Renfors kuoli vuonna 1928 Italiassa, jossa hän oli hoitamassa heikentynyttä terveyttään. Tehtaassa jatkettiin kalastusvälineiden valmistusta ja turkisten muokkausta vielä 1940-luvun puolivälin asti. Hänen vaimonsa Agnes Mathilda Castrén kuoli vuonna 1947. Kajaanin Tulliniemessä joen varrella sijainneet Renforsin tehdas- ja asuinrakennukset purettiin vuonna 1966.
Teoistaan huolimatta Herman Renfors ei ole kovin tunnettu nykyajan kajaanilaisten, etenkään nuorten parissa. Hänen muistomerkkinsä paljastettiin Kajaanissa paikallisten yrittäjien ja paikallisen taiteilijan voimin 12. toukokuuta 2007. Muistomerkki on kopio Renforsin valmistamasta Devoni-uistimesta. Kajaaninjoen rantoja seurailee Renforsin lenkiksi nimetty ulkoilureitti.
Lähteet
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 619.
Aiheesta muualla
- Konsulns fotografier : Kajana vid sekelskiftet med Herman Renfors ögon - Konsulin kuvat : vuosisadan vaihteen Kajaani Herman Renforsin kuvaamana ; kuvitus, kuvatekstit ja taitto Anneli Suihko ; teksti Panu Pulma ja Raili Kauppila. Kainuun museon julkaisuja. Kajaanin kaupunki, Kajaani 1989 ISBN 9518001332
- Aronen, Eeva-Kaarina 2005. Maria Renforsin totuus. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos. ISBN 978-951-851-215-1.
- Paavo Enroth : Herman Renfors : erämaakaupungista maailmanmaineeseen. Paavo Enroth, Kajaani 2018 ISBN 9789529403554