Herman Ludvig Hellsberg
Herman Ludvig Hellsberg (6. lokakuuta 1857 Vaasa – 9. syyskuuta 1891 Närpiö) oli suomalainen pappi. Hellsberg toimi Seinäjoen kappalaisena 1882–1891 ja nimitettiin Ylimarkun kirkkoherraksi vuonna 1891, mutta kuoli saman vuoden syyskuussa. Hellsberg valmistui ylioppilaaksi Vaasan lyseosta ja vihittiin papiksi vuonna 1882. Hellsbergin puoliso oli Elina Matilda Aspelin (k. 1885) ja hänen vanhempansa olivat kauppias ja raatimies Henrik Efraim Hellsberg sekä Anna Maria Wahlgren.[1]
Herman Ludvig Hellsberg | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. lokakuuta 1857 Vaasa |
Kuollut | 9. syyskuuta 1891 (33 vuotta) Närpiö |
Kansalaisuus | Suomen suuriruhtinaskunta |
Puoliso |
|
Vanhemmat |
|
Ura | |
Uskontokunta | Luterilaisuus |
Ura pastorina
Hellsberg nimitettiin Seinäjoen kappelin virkaa tekeväksi kappalaiseksi vuonna 1882 ja hänen toimensa vakinaistettiin vuonna 1884. Edeltäjiinsä nähden Hellsberg oli pitkään virassa. Hellsbergin perhetausta oli ruotsinkielinen, mutta se ei estänyt tätä viihtymästä Seinäjoella. Hellsbergin kerrotaan oppineen käyttäämään suomen kieltä taitavasti sekä saarnoissaan että kirjoituksissaan.[2]
Hellsberg suomensi Lauri Laestadiuksen postillan. Hellsbergin perhepiirin kuolemantapaukset syvensivät hänen suhdettaan keskeisiin hengellisiin kysymyksiin. Lahjakkaasta Hellsbergistä kehkeytyi herännäismielinen "kansanpuhuja" ja erityisesti nuorten ankara opettaja. Hellsbergin kerrotaan "pyörryttäneen" Ilmajoen kirkkoherran tukemana laiskoja rippikoululaisia, joista moni kävi koulunsa toiseen kertaan: Seinäjoelle rakennettu rautatie lisäsi rauhattomuutta seurakunnassa.[2]
Lähteet
- Junnila, Heikki: Ruutimakasiinista Lakeuden ristiin. Seinäjoen seurakunnan historia 1863-2004. Seinäjoki: Historiatoimikunta, 2009. ISBN 978-952-92-5208-4.
Viitteet
- Herman Ludvig Hellsberg Ylioppilasmatrikkeli. Viitattu 28.5.2022.
- Junnila 2009, s. 48