Hereford (nautarotu)
Hereford on laajalle levinnyt alun perin Herefordshiren kreivikunnassa Englannissa jalostettu lihakarjarotu.[1] Herefordshiren kreivikunnan ravintorikkaat laitumet mahdollistivat nautarodun kasvattamisen.[2] 1800-luvulla nautarodulla oli neljä erilaista kuviota. Nykyään herefordin naudalla on vain yksi värikuvio.[2] Se on sarvellinen ja sen värityksessä esiintyvät ruskean eri sävyt. Pää, rinta ja vatsanalus ovat valkoiset. Rotu soveltuu erityisesti laajoille laitumille, jonka takia se on levinnyt Yhdysvaltain länsiosiin, Argentiinaan ja Australiaan. Vuonna 2022 herefordnautoja oli lähes kymmenen miljoonaa ja nautoja kasvatettiin 120 maassa.[3] Lehmä painaa aikuisena noin 600 kilogrammaa ja sonni 900 kilogrammaa.[4][5]
Hereford | |
---|---|
Käyttötarkoitus: | Lihantuotanto |
Alkuperä ja nimet | |
Alkuperämaa: | Englanti, Herefordshiren maakunta |
Esiintyminen | |
Merkitys Suomessa: | Suosituin rotu noin 1/3 emololehmistä |
Ominaisuudet | |
Sarvet: | nupouja ja sarvellisia kantoja |
Paino: |
sonnit 1000–1300 kg, lehmät 600–850 kg |
Herefordrodun alkujuuri juontaa roomalaisen Britannian aikoihin.[6] Nautarodusta on historiallisia mainintoja 1500-luvulta lähtien.[6] Nautarodun suosio kasvoi 1700- ja 1800-luvun taitteessa.[7] Englantilaista Richard Tomkinsia pidetään karjarodun perustajana.[8][9] Herefordrodun taival Suomessa alkoi vuonna 1961, kun ensimmäiset herefordeläimet tuotiin Norjasta Toivo T. Pohjolan tilalle Harjavaltaan. 1960-luvun edetessä herefordeja ryhdyttiin kasvattamaan muillakin tiloilla, ja 1970-luvun aikana Suomeen tuotiin jo yli 500 herefordeläintä.[10] Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan rodun lisäkasvu on keskitasoa, karkearehun käyttö erinomainen, saavuttaa teuraskypsyyden alhaisessa iässä, helposti rasvoittuva ja lihanlaatu keskitasoa suhteessa muihin lihakarjarotuihin. Sillä on hyvät poikimaominaisuudet ja vasikkakuolleisuus jää vähäiseksi.[11]
The World Hereford Council, Englannissa toimiva Hereford Cattle Society ja Suomen Hereford ry edistävät karjarodun jalostusta ja jakavat ajankohtaista tietoa karjarodusta.[10][12][13] Vuonna 1878 perustettu Hereford Cattle Society on maailman vanhin herefordyhdistys, jonka suojelijaksi tuli Britannian kuningatar Viktoria.[13] Suomen Hereford ry perustettiin vuonna 1979.[10]
Lähteet
- BBC Hereford & Worcester - Kate Justice, 28/07/2022, 'The Hereford - The Greatest Breed on Earth' BBC. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
- Hereford | breed of cattle | Britannica www.britannica.com. Viitattu 30.12.2022. (englanniksi)
- About Hereford Beef Hereford Beef. Viitattu 30.12.2022. (englanniksi)
- ”Karjarodut”, Otavan Iso Tietosanakirja 4, s. 492. Helsinki: Otava, 1962.
- ”Herefordshire”, Tietojätti 2000, s. 263. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-x.
- Hereford www.thecattlesite.com. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
- Herefordshire Council Herefordshire Archaeology: Herefordshire Through Time - Welcome htt.herefordshire.gov.uk. 2.3.2015. Viitattu 16.1.2023.
- Our history Hereford Cattle Society. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
- Herefordshire Council Herefordshire Archaeology: Herefordshire Through Time - Welcome htt.herefordshire.gov.uk. 2.3.2015. Viitattu 20.1.2023.
- Yhdistyksen historia – Suomen Hereford ry hereford.fi. Viitattu 30.12.2022.
- ”Rotujen hyvät ja huonot puolet”, Naudanlihantuotanto, s. 14–15. Tieto tuottamaan 30. Toinen painos. Helsinki: Maatalouskeskusten Liitto, 1984. ISBN 951-9474-59-5.
- World Hereford Council Hereford Cattle Society. Viitattu 30.12.2022. (englanniksi)
- Our history Hereford Cattle Society. Viitattu 30.12.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hereford (nautarotu) Wikimedia Commonsissa