Herkules (tähdistö)

Herkules
Latinankielinen; nimi	Hercules
Lyhenne	Her
Genetiivi	Herculis
Symbologia	Herakles, antiikin Kreikan tarujen voimamies
Rektaskensio	17h
Deklinaatio	+30°
Ala taivaasta	1225 neliöastetta
Tähtien määrä; (magnitudi < 3)	0
Kirkkain tähti	β Her (Kornephoros) (2.78 mag.)
Meteoriparvet	τ Herculidit
Naapuri-; tähdistöt	Lohikäärme; Karhunvartija; Pohjan kruunu; Käärme; Käärmeenkantaja; Kotka; Kettu; Lyyra; Nuoli;
Muuta	Aurinkokunnan ominaisliike on Herkuleen tähdistön suuntaan
	Näkyy leveysasteiden +90° ja −-50° välillä
	Infobox OK

Herkules (lat. Hercules, gen. Herculis) on iso pohjoisen taivaan tähdistö. Antiikin Kreikan tarujen mukaan sankari Herakles teki monia urotekoja ja palkinnoksi hänen urheudestaan Zeus sijoitti Herakleen taivaalle.

Tähdet

Rasalgethi tai Ras Algethi (α Her) on väriltään hyvin punainen moninkertainen epäsäännöllinen sykkivä muuttuja 550 valovuoden päässä Maasta. α¹ on kaksoistähti, jossa systeemin muodostavat punainen ylijättiläinen ja sen pienempi kumppani. α² on myös kaksoistähti, jossa parina on keltainen jättiläistähti ja F-spektriluokan kääpiötähti. α¹ on neljänneksi suurin tunnettu tähti, sen halkaisija on Aurinkoamme jopa 460 kertaa suurempi. Tähden nimi on johdettu arabiasta ja tarkoittaa "polvistuvan päätä".[1]

β Herculis eli Kornephoros on noin 150 valovuoden päässä oleva K0-spektriluokan tähti ja sen kirkkaus on +2,8^m. Myös tämän tähden nimi on johdettu arabiasta ja tarkoittaa "aseen kantajaa".

Rutilicus (ζ Her) on +2,81 magnitudin kaksoistähti, jossa juuri pääsarjavaiheensa päättänyt alijättiläistähti ja himmeämpi kumppani (+5,53^m) kiertävät toisensa noin 35 vuoden jaksoissa keskimäärin 15 tähtitieteellisen yksikön etäisyydellä toisistaan. Pari on osa suurempaa yhtenäisesti liikkuvaa järjestelmää, johon kuuluvat myös φ² Pavonis, ζ Reticuli, 1 Hydra, Gl 456, Gl 678 sekä Gl 9079.[2][3]

Muita nimettyjä tähtiä ovat λ Her eli Maasym ("ranne"), +4,41^m ja 370 valovuotta; δ Her eli Sarin, +3,2^m ja 96 valovuotta; ω Her tai Kajam joka kuvaa Herkuleen nuijaa, josta tähden nimikin on peräisin (+4,57^m/235 valovuotta).

Pallomainen tähtijoukko Messier 92 valokuvattuna pienellä kaukoputkella.

Syvän taivaan kohteet

Messier 13 (NGC 6205) on näyttävä pallomainen tähtijoukko 2,5 astetta η Her-tähdestä etelään. Joukon tunnistaa helposti niin sanotusta "Mersun merkistä", Y-kirjaimen muotoinen pimeä sumu joukon keskiosissa. Joukko on meistä runsaan 25 000 valovuoden päässä ja sen koko on noin 145–165 valovuotta (lähteestä riippuen) joka vastaa taivaalla noin runsasta 20 kaariminuuttia. Tähtiä joukossa on 300 000. Vuonna 1974 Arecibon radioteleskoopilla lähetettiin yksinkertainen radioviesti joukon suuntaan.[4][5]

Neljännesaste M13:sta pohjoiseen päin sijaitsee galaksi IC 4617, joka on +14,5 magnitudin kierteisgalaksi. Edellisestä neljännesaste itään ja puoli astetta pohjoiseen sijaitsee myös kierteisgalaksi NGC 6207. Se on kirkkaudeltaan +11,6^m ja kooltaan 3×1,3 kaariminuuttia.

Messier 92 (kuvassa) on myös pallomainen tähtijoukko, muttei yllä näyttävyydessä edellisen tasolle, vaikka on myös kirkkaimpia pallomaisia pohjoisella taivaanpuoliskolla. Joukon löysi saksalainen tähtitieteilijä Johann Elert Bode vuonna 1777 ja uudelleen Charles Messier 1781.

Lähteet

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herkules (tähdistö) Wikimedia Commonsissa

Herkuleen tähdistö (Hercules) » luettelo tähdistä, luokka

Tähdet

β Her, ζ Her, δ Her, π Her, α¹ Her, μ Her, η Her, ξ Her, γ Her, ι Her, ο Her, 109 Her, θ Her, τ Her, ε Her, ρ Her, 110 Her, σ Her, φ Her, 95 Her, 111 Her, 102 Her, λ Her, ν Her, 113 Her, ρ Her, ω Her, 113 Her, χ Her, 69 Her, 93 Her, υ Her, 68 Her, 52 Her, 30 Her, 29 Her, 42 Her, 60 Her, 106 Her, 95 Her, 98 Her, 104 Her, 32 Oph, κ Her, 51 Her, 99 Her, 87 Her, 5 Her, 101 Her, 107 Her, 70 Her, 43 Her, 90 Her, 45 Her, HD 148897, 96 Her, 59 Her, 105 Her, 53 Her, 2 Her, 54 Her, 82 Her, 72 Her, α² Her, HD 155103, 112 Her, 9 Her, 89 Her, 47 Her, 74 Her, 25 Her, 83 Her, 108 Her, n Her, 78 Her, 73 Her, 16 Her, 4 Her, 50 Her, 84 Her, 10 Her, 79 Her, 37 Her, 100 Her, 21 Her, 77 Her, 100 Her, 39 Her, 56 Her, q Her, 8 Her, 61 Her, 63 Her, OP Her, 97 Her, κ Her, 57 Her, 34 Her, 49 Her, X Her, 41 Her, 48 Her, 14 Her, 49 Ser, 19 Her, U Her, 88 Her, 32 Her, 36 Her, HD 164922, 31 Her, 13 Her, HD 149026, HD 170469

Eksoplaneetat

14 Her b, HD 164922 b, HD 149026 b

Tähdistöt

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] ttp://simbad.u-strasbg.fr/sim-id.pl?protocol=html&Ident=HD+156014

[2] ttp://www.astro.uiuc.edu/~kaler/sow/zetaher.html (Arkistoitu – Internet Archive)

[3] ttp://cdsweb.u-strasbg.fr/cgi-bin/bibobj?2005A%26A...433..151Z&HD+150680

[4] ttp://www.seds.org/messier/m/m013.html

[5] ttp://www.nightskyinfo.com/archive/m13_globular_cluster/