Herbert Lehman

Herbert H. Lehman syntyi New Yorkissa 28. maaliskuuta 1878. Hänen isänsä Mayer Lehman oli saapunut Rimparista, Saksasta vuonna 1848 ja asettunut aluksi Montgomeryyn, Alabamaan, harjoittamaan liiketoimintaa. Lopulta hän muutti New Yorkiin sisällissodan jälkeen [1].

Lehman opiskeli Sachs Collegiate - instituutissa New Yorkissa ja valmistuttuaan vuonna 1895 hän jatkoi opintojaan Williams Collegessa, josta hän valmistui vuonna 1899. Yliopiston jälkeen Lehman alkoi työskennellä tekstiilien valmistuksessa. Lopulta hänestä tuli varapuheenjohtaja ja rahastonhoitaja J. Spencer Turner Companyn Brooklynin tehtaalla. Vuonna 1908 Lehmanista tuli sijoituspankki Lehman Brothersin osakas New Yorkissa. Vuonna 1928 hän oli vetäytynyt kokonaan liiketoiminnasta.

28. huhtikuuta 1910 Lehman meni naimisiin sanfranciscolaisen Edith Altschulin kanssa. Heillä oli kolme lasta, Peter, John ja Hilda Jane. He asuivat New Yorkissa osoitteessa 820 Park Avenue.

Lehmanin tytär Hilda Jane karkasi Marylandiin ja meni vuonna 1940 19-vuotiaana naimisiin ranskalaisvenäläistä syntyperää olleen Boris De Vadetzkyn kanssa. Pariskunta erosi viiden vuoden kuluttua vuonna 1945.

Lehman aktivoitui politiikassa vuonna 1920. Hänestä tuli demokraattipuolueen talousvaliokunnan puheenjohtaja vuonna 1928. Hänet valittiin New Yorkin varakuvernööriksi vuosina 1928 ja 1930. Hänet valittiin neljä kertaa New Yorkin kuvernööriksi (vuosina 1932, 1934, 1936 ja 1938). Lehman oli presidentti Franklin Delano Rooseveltin New Deal "Uusjako"-politiikan tukija ja toteutti ohjelmaa samassa hengessä New Yorkissa.

3. joulukuuta 1942 Lehman erosi kuvernöörin virasta alle kuukausi ennen toimikautensa päättymistä, kun hänet oli nimitetty Yhdysvaltain kansallisen avustus- ja kunnostustoiminnan johtajaksi. Hän toimi pääjohtajana Yhdistyneiden kansakuntien avustus- ja kuntoutushallinnossa vuosina 1943-1946.

Lehman oli demokraattien ehdokas senaattoriksi New Yorkista vuonna 1946, ja hän sai myös liberaalien ja Amerikan työväenpuolueen ääniä, mutta hävisi republikaanien ehdokkaalle Irving Ivesille. Vuonna 1949 Lehman oli ehdokkaana jälleen, tällä kertaa ylimääräisissä vaaleissa Robert F. Wagnerin erottua. Lehman kukisti John Foster Dullesin, joka oli nimitetty hoitamaan virkaa väliaikaisesti Wagnerin erottua, ja aloitti kuvernöörin virassa 3. tammikuuta 1950. Tämän vaalin aikana hän sai ääniä kansanpuolueelta. Amerikan työväenpuolue oli kehottanut jäseniään olemaan äänestämättä ketään ehdokasta. Vuonna 1950 Lehman valittiin uudelleen koko kaudeksi.

Lehman oli yksi kahdesta senaattorista, jotka vastustivat Mississippin senaattori James O. Eastlandin nimittämistä lakivaliokunnan puheenjohtajaksi (toinen vastustaneista oli Oregonin Wayne L. Morse). Hän oli myös senaattori Joseph McCarthyn varhainen ja äänekäs vastustaja.

Lehman oli liberaali senaattori ja hänen ei katsota kuuluneen senaatin "klubin" sisäpiiriin. Hän jäi eläkkeelle eikä ollut enää ehdokkaana vuonna 1956.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herbert Lehman Wikimedia Commonsissa