Herakleia Lynkestis

Herakleia Lynkestis (m.kreik. Ἡράκλεια Λυγκηστίς, Hērakleia Lynkēstis, myös Ἡράκλεια Λάκκου, Hērakleia Lakkū; lat. Heracle(i)a Lyncestis) oli antiikin aikainen kaupunki Lynkestiissä Makedoniassa nykyisen Pohjois-Makedonian alueella.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyistä Bitolaa.[3][4][5]

Herakleia Lynkestis
Ἡράκλεια Λυγκηστίς
Herakleia Lynkestiin arkeologista aluetta.
Herakleia Lynkestiin arkeologista aluetta.
Sijainti

Herakleia Lynkestis
Koordinaatit 41°00′40″N, 21°20′33″E
Valtio Pohjois-Makedonia
Paikkakunta Bitola, Pelagonia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 359/356 eaa.–500-luku jaa.
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Makedonian valtakunta
Rooman valtakunta
Alue Lynkestis, Makedonia
Aiheesta muualla

Herakleia Lynkestis Commonsissa

Maantiede

Herakleia sijaitsi lisänimensä mukaisesti Lynkestiissä Ylä-Makedoniassa, ja oli sen tärkein kaupunki.[2] Sen arkeologinen kohde sijaitsee nykyisen Bitolan kaupungin eteläpuolella. Kaupunki oli rakennettu matalalle kukkulalle ja sen rinteisiin, ja sen ympäristö oli vuorten ympäröimää tasankoa.[1]

Herakleian raunioita.

Läheltä kulki kaksi merkittävää tietä. Toinen tie saapui kaupunkiin lännestä Adrianmeren rannikolta ja Lykhnidoksesta ja jatkoi idässä Edessaan ja Traakian suuntaan, ja tunnettiin roomalaisella kaudella Via Egnatiana. Herakleia sijaitsi jotakuinkin tien puolivälissä. Sen etäisyys lännenpuolen Lykhnidoksesta oli 46 roomalaista mailia ja idänpuolen Edessasta 64 mailia. Toinen tie suuntasi koilliseen kohti Styberraa, Pelagoniaa ja Stobia.[1][2][6]

Historia
Roomalaisen teatterin kunnostetut rauniot.

Herakleian historiasta tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Kaupungin perustamisvuotta ei tunneta varmuudella, mutta useimmat historioitsijat ovat sitä mieltä, että sen perusti Makedonian kuningas Filippos II todennäköisesti jonkun varhaisen illyrialaisia vastaan suuntautuneen sotaretken aikana, joko 359–358 eaa. tai 356 eaa. Kaupunki nimettiin Herakleen mukaan. Kaupungin strateginen sijainti teiden risteyksessä ja Makedonian valtakunnan rajalla teki siitä tärkeän kaupungin ja Lynkestiin keskuksen.[1][7]

Kun roomalaiset valtasivat Makedonian vuonna 168 eaa., se jaettiin neljään tasavaltaan, joista yhden pääkaupungiksi tuli Herakleia Lynkestis. Kaupungin kautta kulkenut itä-länsisuuntainen tie rakennettiin roomalaiseksi tieksi, Via Egnatiaksi, vuoden 148 eaa. jälkeen. Herakleia toimi eräänä Julius Caesarin tukikohdista hänen sisällissotiensa aikana, ja sinne asettui veteraaneja.[1][7] Caesarin sisällissotaa käsittelevän teoksen käsikirjoittajat kuitenkin sekoittivat Herakleia Lynkestiin Herakleia Sintikeen traakialaisessa Makedoniassa.[2][8]

Varhaisella bysanttilaisella kaudella Herakleia toimi piispanistuimena, ja sen piispoja tunnetaan 300–500-luvuilta. Ostrogootit tuhosivat kaupungin Teoderikin johdolla vuonna 472 ja uudelleen vuonna 479. Kaupunki kunnostettiin tämän jälkeen. Kaupungin historia päättyy, kun slaavit valtasivat sen 500-luvun lopulla.[1][7]

Rakennukset ja löydökset
Herakleiasta löydetty Athenen patsas.

Herakleian akropolis eli linnavuori ja yläkaupunki on ollut ympäröity muurein, joista on lödetty osia. Akropoliin rinteessä on roomalainen teatteri, jota on kunnostettu. Alakaupungin pääosa sijaitsi akropoliin eteläpuolella. Rakennuslöytöihin lukeutuu myös useita basilikakirkkoja, jotka on ollut koristeltu mosaiikkilattioin.[1][7]

Lähteet
  1. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”HERAKLEIA LYNKESTIS (Bitola) Macedonia, Yugoslavia”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. Smith, William: ”Heracleia Lyncestis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Herakleia Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
  4. Herakleia Lynkestis (Macedonia) 7 Bitola - Ηράκλεια ToposText. Viitattu 3.10.2022.
  5. ”49 D2 Herakleia”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  6. Polybios: Historiai 28.1, 28.15, 34.12; Strabon: Geografika VII s. 319; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.13.33; Livius: Rooman synty 26.25, 31.39; Itinerarium Antonini Augusti; Tabula Peutingeriana; Konstantinos Porfyrogennitos: Themoista (De thematibus) 2.2.
  7. Archaeological site of Heraclea Lyncestis - Bitola Cineculture. Viitattu 3.10.2022.
  8. Julius Caesar: Commentarii de bello civili (Bellum civile) 3.79.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.