Herää Suomi!
Herää Suomi! on Arvid Genetzin (nimimerkki Arvi Jännes) sanoittama ja hänen veljensä Emil Genetzin säveltämä suomalainen isänmaallinen laulu. Suomenmielisissä piireissä sitä tarjottiin 1800-luvun lopulla vaihtoehtoiseksi Suomen kansallislauluksi alkuperältään ruotsinkielisen ”Maamme”-laulun tilalle, ja se säilytti suosionsa pitkään myöhemminkin.[1]
Emil Genetz sävelsi laulun mieskuorolle Hämeenlinnassa[2] vuonna 1881. Laulu oli ehdolla mieskuoro Muntra Musikanterin järjestämässä kuorolaulujen sävellyskilpailussa ja palkintolautakunta kannatti sitä voittajaksi, mutta se diskattiin lopulta sillä perusteella, että se ehdittiin kilpailun sääntöjen vastaisesti esittää vuoden 1882 Lönnrot-juhlilla ja julkaista juhla-albumissa ennen kilpailun ratkeamista.[3] Laulun ensimmäinen julkinen esitys Helsingissä oli 23. marraskuuta 1882 suomenmielisten ylioppilaiden professori Yrjö Sakari Yrjö-Koskiselle järjestämässä läksiäisjuhlassa, joka oli samalla suomenkielisen laulukuoron Ylioppilaskunnan Laulajien ensimmäinen esiintyminen.[1]
Marseljeesiin rinnastettu uhmakas laulu sai suomenkielisten keskuudessa riemastuneen vastaanoton. Laulu ja sen suosio yhdistettiin niin voimakkaasti fennomaanien tavoitteisiin, että ruotsinmieliset tulkitsivat sen pelkäksi puoluelauluksi ja kielikiihkoiluksi. Jos 1800-luvun lopulla konserteissa esitettiin sekä ”Herää Suomi!” että ”Maamme”, kävi joskus niin, että osa yleisöä nousi seisomaan toisen ja osa toisen laulun aikana.[1] Runoilija K. A. Tavaststjerna käänsi ”Herää Suomen!” ruotsiksi Päivälehden pyynnöstä vuonna 1890 nimellä ”Suomi, vak upp!”.[4]
Laulun suosio lisääntyi sortovuosien aikana, koska sanat kannustivat uskomaan Suomen tulevaisuuteen. Varsinkin juuri Ylioppilaskunnan Laulajat pitivät Genetzien laulua esillä vielä itsenäisyyden aikanakin. Esimerkiksi kuoron 50-vuotisjuhlissa vuonna 1932 esitettiin päätösnumerona ”Herää Suomi!”, kun taas Maammelaulua ei esitetty lainkaan. Myös Lapuan liikkeen piirissä ”Herää Suomea!” pidettiin Suomen oikeana kansallislauluna.[1]
Jean Sibeliuksen orkesteriteos Finlandia sai alkunsa ohjelmamusiikkina, joka liittyi Suomen historiaa kuvanneen kuvaelman ”Suomi herää” -nimiseen osaan. Sibelius tunsi Genetzit kouluajoiltaan, joten on pidetty mahdollisena, että hän sai teokseensa innoitusta ”Herää Suomesta!”. Matti Hyökki esitti väitöskirjatutkimuksessaan vuonna 2003, että Sibelius olisi itse asiassa lainannut Finlandia-hymnin alkutahtien sävelkulun ja soinnutuksen suoraan Genetzin ”Herää Suomesta!”.[2][3]
Lähteet
- Matti Vainio & Pentti Savolainen: Suomi herää – Mistä on suomalaisuus tehty?, s. 106, 136–138. Minerva, Helsinki–Jyväskylä 2006.
- Tuomas Kaleva: Miten Sibeliuksen Finlandia-hymnin kuoroversio sai nykyisen muotonsa? (Arkistoitu – Internet Archive) Sulasol-lehti 1/2011. Viitattu 26.5.2016.
- Matti Hyökki: Hiilestä timantiksi. Jean Sibeliuksen Kalevala- ja Kanteletar-lähtöisten mieskuorolaulujen ominaispiirteistä, s. 42–47. Sibelius-Akatemia 2003. Viitattu 26.5.2016.
- Dikt införd i tidningen Norra Posten, no 39, sid 3, 14.05.1890 (ruotsiksi) Loffe.net 7.11.2009. Viitattu 25.6.2015.
Aiheesta muualla
- Lisää luettavaa aiheesta Herää Suomi! on Wikiaineistossa