Hentonäkinruoho

Hentonäkinruoho (Najas tenuissima) on maailmanlaajuisesti uhanalainen vesikasvi, jota tavataan ainoastaan pohjoisessa Euraasiassa. Suomessa laji on rauhoitettu ja on yksi Suomen kansainvälisistä vastuulajeista.[1]

Hentonäkinruoho
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Kilpukkakasvit Hydrocharitaceae
Suku: Näkinruohot Najas
Laji: tenuissima
Kaksiosainen nimi

Najas tenuissima
(A. Braun) Magnus

Ulkonäkö ja koko

Hentonäkinruoho on hento, 10–40 cm korkeaksi kasvava uposlehtinen kasvi. Varsi on sileä. Ruodittomat lehdet ovat 1–2 cm pitkät ja alle millimetrin levyiset, jäykähköt ja pienihampaiset. Lehden tuppi on lyhytkorvakkeinen. Lehtihangoissa olevat kukat ovat pieniä, perättömiä ja yksineuvoisia. Hentonäkinruoho kukkii elo–syyskuussa.[2] Hedelmä on pähkylä, jotka leviävät lintujen mukana järvestä toiseen.[3]

Laji muistuttaa läheisesti notkeanäkinruohoa (N. flexilis), mutta jälkimmäisen lehdet ovat leveämpiä, korvakkeettomia ja velttoja.[3]

Levinneisyys

Hentonäkinruoho on maailmanlaajuisestikin harvinainen laji. Sitä tavataan ainoastaan Suomessa, Venäjällä Karjalankannaksella ja Moskovan ja Pietarin välillä muutamasta järvestä, Venäjän Kaukoidästä sekä Kazakstanista. Suomessa hentonäkinruohoa esiintyy vain muutamassa kymmennessä järvessä Etelä- ja Itä-Suomessa. Jääkauden jälkeisellä lämpökaudella hentonäkinruoho oli Suomen alueella laajalle levinnyt.[3]

Elinympäristö

Hentonäkinruoho kasvaa täysin upoksissa neutraalivetisissä järvissä sekä vähäsuolaisessa murtovedessä jokisuissa ja merenlahdissa. Kasvia esiintyy yleensä 30–150 cm syvyydessä. Hentonäkinruoho sietää huonosti vesien likaantumista tai rehevöitymistä, minkä takia laji on suuresti harvinaistunut.[3]

Lähteet

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Uotila, Pertti: Hentonäkinruoho. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 197.

Viitteet

  1. Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 14.12.2009.
  2. Retkeilykasvio 1998, s. 519–520.
  3. Uotila 1997, s. 197.

    Aiheesta muualla

    Kirjallisuutta

    • Jouni Issakainen, Eija Kemppainen, Katariina Mäkelä, Sirkka Hakalisto ja Marja Koistinen: Hentonäkinruoho (Najas tenuissima) ja notkeanäkinruoho (Najas flexilis) - Suomen uhanalaisia lajeja. Helsinki: Suomen ympäristökeskus (SYKE), 2011. ISBN 978-952-11-3896-6. Teoksen verkkoversio (pdf).
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.