Henry Way Kendall
Henry Way Kendall (9. joulukuuta 1926 – 15. helmikuuta 1999) oli yhdysvaltalainen fyysikko.[1] Hän oli mukana löytämässä kokeellisia todisteita kvarkkien olemassaolosta. Vuonna 1990 hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Jerome Isaac Friedmanin ja Richard Edward Taylorin kanssa saavutuksistaan elektronien epäelastisesta sironnasta atomiydinten tutkimuksessa.
Henry Way Kendall | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 9. joulukuuta 1926 Boston, Massachusetts, Yhdysvallat |
Kuollut | 15. helmikuuta 1999 (72 vuotta) Wakulla Springs State Park, Florida, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Massachusetts Institute of Technology |
Väitöstyön ohjaaja | Martin Deutsch |
Instituutti | Massachusetts Institute of Technology |
Tutkimusalue | fysiikka |
Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto (1990) |
Kendall syntyi Bostonissa ja työskenteli suuren osan urastaan MIT:ssä. Hän oli perustamassa tiedemiesten järjestöä Union of Concerned Scientists, joka tähtää saastumisen rajoittamiseen, bioteknologian säätelyyn, ydinaseiden vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Hän oli myös taitava vuorikiipeilijä ja valokuvaaja, ja kuoli tapaturmaisesti sukellus-valokuvausretkellä luonnonpuistossa.[2]
Lähteet
- Autobiography Noberprize.org
- Safety Lapse Suspected in Scientist's Diving Death LA Times 1999