Henry Paulson

George W. Bush nimitti Paulsonin John Snow’n seuraajaksi valtiovarainministerin virkaan 30. toukokuuta 2006, minkä kongressi vahvisti 3. heinäkuuta. Valtiovarainministerinä Paulson joutui kohtaamaan syksyn 2008 talousromahduksen seuraukset. Paulsonia arvosteltiin siitä, että hän päästi investointipankki Lehman Brothersin konkurssitilaan 15. syyskuuta 2008. Pankin konkurssi johti laajaan epävarmuuteen pankkien välisillä lainamarkkinoilla ja pakotti valtiot antamaan niille takuut. Matt Taibbi kirjoitti artikkelissaan Rolling Stone -lehdessä, että Paulson oli pelastanut Bear Stearnsin muutamia kuukausia aiemmin, kuten myös Fannie Maen ja Freddie Macin, mutta antoi silti Goldman Sachsin viimeisen merkittävän kilpailijan Lehman Brothersin mennä konkurssiin. Lehman Brothersin kaatumisen jälkeisenä päivänä hän järjesti 85 miljardia dollaria vakuutusyhtiö AIG:n pelastamiseen, josta yhtiö maksoi välittömästi 13 miljardia velkojaan Goldman Sachsille.[1]

Paulson laati Ben Bernanken ja Christopher Coxin kanssa pankeille 700 miljardin dollarin avustuspaketin, niin sanonut Paulsonin suunnitelman, jolla oli tarkoitus ostaa niiltä epävarmoja saatavia. Lakiesitys ei mennyt läpi ensimmäisellä kerralla, vaan kaatui 29. syyskuuta alahuoneen äänestyksessä. Lakiesitys tuotiin toiseen äänestykseen ja hyväksyttiin senaattissa 1. lokakuuta ja alahuoneessa 3. lokakuuta. H.R. 1424:n läpimenon jälkeen Paulsonista tuli United States Emergency Economic Stabilization Fundin johtaja. Myöhemmin ilmoitettiin, ettei varoja käytetä kuten aiemmin aiottiin, vaan liittovaltio ostaa 250 miljardilla yhdeksän suurimman pankin osakkeita. Valtion hankkimat osakkeet ovat kuitenkin äänivallattomia.[2] Paulsonin suunnitelma ei myöskään asettanut rajoituksia pankkien osinkojenmaksulle, kuten Euroopassa[3][4], ja viidenneksen 125 miljardin summasta arveltiin päätyvän ensimmäisen vuoden aikana osinkoina pankkien omistajille, noin 250 miljoonaa niiden johtajille.[5][6]