Henry Jonsson

John Henry Kälarne, vuoteen 1940 Jonsson (12. toukokuuta 1912 Stugun, Ragunda – 9. maaliskuuta 2001 Tukholma) oli ruotsalainen kestävyysjuoksija ja olympiamitalisti.[1]

Mitalit
Henry Kälarne huhtikuussa 1940.
Maa:  Ruotsi
Miesten yleisurheilu
Olympialaiset
Pronssia	Berliini 1936	5 000 m
EM-kilpailut
Hopeaa	Pariisi 1938	5 000 m

Jonssonin urheilu-ura alkoi toden teolla 22-vuotiaana vuonna 1934, jolloin hän saavutti Ruotsin maastojuoksumestaruuskisoissa hopeaa. Samana kesänä hän teki ensiesiintymisen maajoukkueessa maaottelussa Saksaa vastaan. Ensimmäisen Ruotsin mestaruutensa hän saavutti 1935 5 000 metrillä. Seuraavana vuonna hän voitti Ruotsin mestaruuden 1 500 metrillä. Heinäkuussa 1936 Berliinin olympialaisissa Jonsson saavutti pronssia 5 000 metrillä Suomen Gunnar Höckertin voittaessa. Tilanteen teki mahdolliseksi suomalaisen 10 000 metrin olympiavoittajan Ilmari Salmisen kaatuminen. Jonssonin aika oli 14.29,0, joka oli uusi Ruotsin ennätys ja paransi vuodelta 1925 voimassa ollut Edvin Widen tekemää ennätystä. Seuraavina vuosina Jonsson voitti 1937, 1938 ja 1939 5 000 metrin Ruotsin mestaruuden. Jonsson voitti viisi kertaa peräkkäin 1935–1939 maastojuoksun Ruotsin mestaruuden. Vuonna 1938 Pariisissa järjestettiin yleisurheilun EM-kisat. Niissä Jonsson taisteli suomalaisia Taisto Mäkeä ja Kauko Pekuria vastaan. Mäki voitti, ja Jonsson tuli toiseksi.

Kuva 5 000 metrin juoksun matkalta. Kärjessä Suomen Ilmari Salminen (164), takanaan Ison-Britannian Peter Ward (261), Suomen hopealle tullut Lauri Lehtinen (165), matkan voittaja Suomen Gunnar Höckert (163), Puolan Józef Noji ja hänen takanaan pronssille tullut Ruotsin Henry Jonsson (578).

Vuonna 1940 Kälarne oli elämänsä kunnossa. Hän teki elokuussa 1940 1 500 metrillä uuden Ruotsin ennätyksen 3.48,7 ja 3 000 metrillä uuden ME:n ajalla 8.09,0. Toinen maailmansota pakotti suomalaiset luopumaan olympialaisista. Niissä Jonsson olisi epäilemättä antanut kovan vastuksen suomalaisille, jotka olivat siihen aikaan 5 000 ja 10 000 metrin voittajasuosikkeja. Vuonna 1940 hän sai yhdessä aitajuoksija Håkan Lidmanin kanssa arvostetun Svenska Dagbladetin kultamitalin onnistuneen vuoden tuloksena.

Henry Kälarne oli yksi kolmesta ruotsalaista huippujuoksijasta, jotka julistettiin amatöörisääntöjen rikkomisen vuoksi elinikäiseen kilpailukieltoon. Muut kaksi olivat Gunder Hägg ja Arne Andersson. Kaikkiaan Kälarne saavutti urallaan 11 henkilökohtaista ja neljä viestimestaruutta.

Henry Kälarne edusti urallaan Kälarne IK:ta, SoIK Hellasta sekä Brandkårens IF:ää. Hänet nimettiin yleisurheilun Stora grabbariksi numerolla 86. Siviiliuran hän teki Tukholman palokunnassa, jossa hän työskenteli vuoteen 1972.