Henrik IV (Ranska)

Henrik IV (13. joulukuuta 1553 – 14. toukokuuta 1610) oli ensimmäinen Bourbon-sukuinen Ranskan kuningas. Hän hallitsi vuosina 1589–1610. Hän oli Navarran kuningas Henrik III vuodesta 1572. Hänen vanhempansa olivat Vendômen herttua Anton Bourbonilainen ja Navarran kuningatar Jeanne d’Albret.[1]

Henrik IV
Henrik IV, Frans Pourbus nuoremman (1569-1622) muotokuva
Ranskan kuningas
Valtakausi 2. elokuuta 1589 –
14. toukokuuta 1610
Kruunajaiset 27. helmikuuta 1597
Edeltäjä Henrik III
Seuraaja Ludvig XIII
Navarran kuningas
Valtakausi 9. kesäkuuta 1572 –
14. toukokuuta 1610
Edeltäjä Jeanne d’Albret
Seuraaja Ludvig XIII
Syntynyt 13. joulukuuta 1553
Pau, Navarra (nyk. Ranska)
Kuollut 14. toukokuuta 1610
Pariisi, Ranska
Hautapaikka Saint-Denis’n basilika
Puoliso Valois’n Margareta (1572–1599)
Maria de’ Medici (1600–1610)
Lapset Ludvig XIII
Elisabet Ranskalainen (1602–1644)
Henrietta Maria
Gaston
Suku Bourbon (kapetingi-dynastia)
Isä Anton Bourbonilainen
Äiti Jeanne d’Albret
Uskonto roomalaiskatolilaisuus (1594–1610)
kalvinismi (1553–1594)
Nimikirjoitus

Elämäkerta

Henrik IV oli alun perin protestantti Henrik Navarralainen, joka nuoruudessaan vältti katolilaisena esiintymällä täpärästi joutumasta Pärttylinyön verilöylyn uhriksi. Hänestä tuli Ranskan laillinen kruununperijä Anjoun herttuan kuoltua vuonna 1584, koska hän oli Ludvig IX:n jälkeläinen ja Kapetingien dynastian viimeinen miespuolinen perillinen. Hän joutui kuitenkin taistelemaan kruunusta katolista liigaa vastaan, joka ei hyväksynyt protestanttista kuningasta. Aiempi kuningas Henrik III liittyi lopulta Henrik IV:n joukkoihin, mutta hänet murhattiin pian. Henrik IV oli Henrik III:n kuoltua nimellisesti kuningas vuodesta 1589, mutta katolinen liiga vastusti häntä yhä.

Henrik IV löi katolisen liigan joukot vuonna 1589 Arquesin ja vuonna 1590 Ivryn taistelussa, mutta joutui luopumaan Pariisin piirityksestä, kun katolinen liiga liittoutui espanjalaisten kanssa. Lopulta Henrik suostui ainakin nimellisesti luopumaan protestanttisuudesta – hänen kerrotaan sanoneen ”Pariisi on aina yhden messun arvoinen” – ja hän tuli käytännössäkin kuninkaaksi vuonna 1594. Hän antoi Nantesin ediktin, joka lisäsi protestanttien uskonnonvapautta huomattavasti ja käytännössä lopetti Ranskan uskonsodat. Henrik IV kävi menestyksekkään sodan Espanjaa vastaan vuosina 1595–1598, lisäsi ulkomaankauppaa kauppasopimuksilla osmanien Turkin, Englannin ja Espanjan kanssa sekä rohkaisi Kanadan uudisasuttamista. François Ravaillac -niminen fanaatikko murhasi Henrik IV:n vuonna 1610.

Henrik IV oli aikaansa nähden suvaitsevan ja kansasta välittävän asenteensa sekä ulkopoliittisen menestyksensä takia varsin pidetty, mistä syystä hän on saanut lempinimiä kuten Suuri ja Hyvä kuningas.

Puolisot ja lapset

Henrik IV:n ensimmäinen puoliso oli Valois’n Margareta (ransk. Marguerite de Valois), mutta lapseton avioliitto mitätöitiin vuonna 1599. Toinen puoliso oli Maria de’ Medici.[1] Henrik suunnitteli avioliittoa myös rakastajattarensa Gabrielle d’Estrées’n kanssa, mutta tämä kuoli vuonna 1599 ennen kuin avioliittoa ehdittiin solmia.[2]

Avioliitosta Maria de’ Medicin kanssa syntyivät lapset:

Suhteesta Gabrielle d’Estrées’n kanssa syntyi kolme aviotonta lasta, jotka Henrik tunnusti:[2]

  • César (1594–1665), Vendômen herttua
  • Catherine-Henriette (1596–1663), d’Elbeufin herttuatar
  • Alexandre (1598–1629), Vendômen ritari (Chevalier de Vendôme)

Lähteet
  1. Raymond Ritter & Victor-Lucien Tapié: Henry IV. King of France britannica.com. Viitattu 23.3.2018. (englanniksi)
  2. Gabrielle d’Estrées, duchess de Beaufort (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 30.4.2022.


    Edeltäjä:
    Henrik III    		 Ranskan kuningas
    1589–1610    		 Seuraaja:
    Ludvig XIII
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.