Henrik Lyra (kenraali)
Henrik Lyra (3. toukokuuta 1802 Asikkala – 15. elokuuta 1875) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri.[1]
Henrik Lyran vanhemmat olivat Asikkalan seurakunnan kappalainen Gabriel Lyra ja Eva Lovisa Ström ja puoliso Augusta Nyberg. Henrik Lyra tuli aliupseerikorpraaliksi Suomen jääkärirykmentin Viipurin pataljoonaan vuonna 1822. Hänet ylennettiin kersantiksi 1823. Seuraavana vuonna Lyra tuli pataljoonan Kyminkartanon komppanian vääpeliksi, lippujunkkariksi hän yleni 1825. Kun Suomen jääkärirykmentti muuttui 3. Suomen tarkk’ampujaprikaatiksi vuonna 1827, Lyra nimitettiin prikaatin 6. Viipurin tarkk’ampujapataljoonassa 1. komppanian vääpeliksi. Samana vuonna hänet ylennettiin porte-épée-junkkariksi.[1]
Vuonna 1829 Lyra siirrettiin Henkivartioväen Suomen tarkk’ampujapataljoonan 1. komppanian vääpeliksi. Vänrikiksi 1830 ylennettynä hänet siirrettiin komppaniassaan kouluttajaksi, määrättiin 1831 pataljoonan vt. adjutantiksi ja vakinaistettiin tehtävään aliluutnanttina 1832. Hän toimi myös pataljoonan esikunnan kasöörinä 1834–1836 ja sitten kahden eri komppanian kouluttajana 1836–1838. Lyra ylennettiin alikapteeniksi 1838 ja määrättiin pataljoonan 4. komppanian päälliköksi, kapteeniksi hän yleni 1840. Vuoden 1845 alussa Lyra määrättiin Ahvenanmaan paikallismajuriksi ja kesällä 1846 nuoremmaksi esiupseeriksi vasta perustettuun Suomen tarkk’ampujapataljoonaan. Everstiluutnantiksi hänet ylennettiin syksyllä 1846. Kun joukko-osasto muuttui vuonna 1849 Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonaksi, Lyra nimitettiin sen komentajaksi. Everstiksi hänet ylennettiin 1852. Pataljoonan muututtua vuonna 1857 Suomen opetustarkk’ampujapataljoonaksi eversti Lyra toimi sen komentajana syksyyn 1858, jolloin hänet siirrettiin 1. Turun ruotujakoisen tarkk’ampujapataljoonan komentajaksi. Lyra sai tästä tehtävästä ja sotapalveluksesta eron kenraalimajurina tammikuussa 1863.[1]
Lähteet
- Henrik Lyra (kenraali) Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 15.3.2020)