Henrik Hertz

Henrik Heyman Hertz (25. tai 27. elokuuta 1797 tai 1798 Kööpenhamina, Tanska – 25. helmikuuta 1870 Kööpenhamina, Tanska)[1] oli tanskalainen kirjailija. Hän valmistui 1817 ylioppilaaksi ja 1825 lakitieteen kandidaatiksi. Hän sai 1824 yliopiston kultamitalin oikeustieteellisestä väitöskirjasta ja 1826 estetiikan väitöskirjasta ja omistautui sittemmin yksinomaan kaunokirjalliselle tuotannolle, jonka parissa hän oli jo varhain työskennellyt.[2]

Henrik Hertz
Henrik Hertz 1897
Henkilötiedot
Syntynyt	25. tai 27. elokuuta 1797 tai 1798 Kööpenhamina, Tanska
Kuollut	25. helmikuuta 1870 Kööpenhamina, Tanska
Kansalaisuus	Tanska
Ammatti	kirjailija
Kirjailija
Tuotannon kieli	tanska
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Hertz julkaisi 1827 komedian Hr. Buckardt og hans familie ja seuraavina vuosina pari vaudeville- ja huvinäytelmää, joista hauska Amors genistreger (1830) oli runomittainen. 1830 hän antoi – salanimen turvin, kuten aiemmatkin tekstinsä – tekijänimellä J. Baggesen julkaisemallaan Gengangerbrevellä pikaisen ja tyylikkään panoksen Adam Gottlob Oehlenschlägerin kannattajien ja Johan Ludvig Heibergin väliseen kirjalliseen taisteluun, jossa hän asettui selvästi Heibergin puolelle ja korosti voimakkaasti muodon suurta merkitystä runoudelle. Hertz paljasti 1832 salanimensä. Alkujaan juutalainen Hertz kastautui samana vuonna kristinuskoon ja teki valtion apurahalla matkan Saksaan, Italiaan ja Ranskaan.[2]

Hertzin noin 40 näytelmää olivat arvoltaankin erilaisia, mutta kaikista kuvastui hyvä maku ja tarkka silmä näyttämötaiteen suhteen. Ne ovat olleet hyvin merkittäviä tanskalaisen näyttämötaiteen kehitykselle. Hän on yksi niistä kirjailijoista, joiden näytelmiä on esitetty eniten, ja niitä esitettiin vielä vuosikymmeniä hänen jälkeensäkin. Niistä esimerkkeinä aito tanskalainen huvinäytelmä Sparekassen (1836), romanttinen tragedia Svend Dyrings hus, jossa sekä aihe että tyyli ovat peräisin kansanlauluista (1837), hauska huvinäytelmä Indkvarteringen (1841), lyyrinen draama Kong Renés datter (1845, Pjotr Tšaikovski on säveltänyt siitä oopperan Jolanta) ja historiallinen draama Ninon (1848).[2]

Hertzin näytelmät ilmestyivät koottuina 1853–1873 ja valikoima niistä 1897. Hertz oli merkittävä myös lyyrikkona. Hänen runonsa julkaistiin koottuina nimellä Digte 1851–1862, ja valikoima niistä ilmestyi 1899. Lisäksi hän julkaisi romaanin Stemninger og tilstande (1839), jossa hän suhtautuu hyvin poleemisesti silloin muodikasta liberalismia kohtaan, ja laajan kuvauksen Johannes Johnsen (1861), joka alun perin sisältyi 1858–1859 ilmestyneeseen Ugentlige blade. Hertz sai 1845 professorin arvonimen ja oli yksi niistä neljästä tanskalaisesta kirjailijasta, jotka ensimmäisinä saivat vuodesta 1851 alkaen vuosittaisen apurahan. Breve til og fra Henrik Hertz ved P. Hertz ilmestyi 1897.[2]