Henrik Dettmann

Ennen päävalmentajauraansa Dettmann toimi Helsingin NMKY:n apuvalmentajana ja voitti kaksi Suomen-mestaruutta vuosina 1984 ja 1985.[2] Kaudeksi 1986–1987 hän nousi joukkueen päävalmentajaksi. Vuosina 1987, 1989 ja 1992 seura voitti Suomen-mestaruuden. Dettmann on kuvaillut Helsingin NMKY:ssä valmentamisen muodostuneen hänelle lopulta "egoprojektiksi", joka muun muassa johti tuomarien koskemattomuuden loukkaamisista langetettuihin pelikieltoihin ja kiistaan Petri Niirasen kanssa. Vuonna 1992 Dettmannin valmennusfilosofia alkoi kuitenkin muuttua valmentajan ja joukkueen yhteistyötä korostavammaksi.[3]

Vuoden 1992 jälkeen Dettmann lopetti seurajoukkueiden valmentamisen ja siirtyi Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentajaksi. Hänen valmentajakaudellaan Suomi selviytyi vuoden 1995 EM-kisoihin.[4]

Toukokuussa 1997 Dettmann siirtyi Saksan maajoukkueen päävalmentajaksi kaksivuotisella sopimuksella. Myöhemmin sopimusta jatkettiin maajoukkueen hyvien pelien johdosta.[5] Vuoden 1999 EM-kisoissa Saksa sijoittui seitsemänneksi.[4] Dettmann aloitti Saksan joukkueen nuorentamisen ja vuoden 2001 EM-kisoissa maa varmisti paikkansa seuraavan vuoden MM-kilpailuihin.[6] MM-kilpailuissa Saksa selviytyi lopulta pronssipeliin, jossa se voitti Uuden-Seelannin.[7] Saavutusten myötä hänet valittiin Saksassa vuoden koripallovalmentajaksi ja Suomessa vuoden valmentajaksi. Viimeisen kerran Dettmann valmensi maata arvokisoissa vuonna 2003, jolloin Saksa oli EM-kilpailuiden yhdeksäs.[4] Saksan, kuten Suomenkin Koripalloliiton henkilöstöt ovat ajoittain suhtautuneet Dettmanniin ja tämän valmentamistapaan nuivasti.[8]

Saksan maajoukkueen jälkeen hän valmensi Saksan Bundesliigassa pelannutta Mitteldeutscher BC:ia. Seura ei onnistunut pääsemään pudotuspeleihin, mutta voitti kansainvälisissä otteluissa EuroCup Challengen mestaruuden.[4] Kauden jälkeen seura pudotettiin talousongelmien vuoksi alasarjoihin, eikä Dettmann jatkanut joukkueen päävalmentajana.[9] Vuonna 2004 hän teki paluun Suomen maajoukkueen päävalmentajaksi.[4] Kaudet 2004–2006 hän valmensi pääsarjassa BS/Energy Braunschweigia. Tammikuussa 2006 joukkue oli pudonnut sarjan viimeiseksi ja seura vapautti Dettmannin.[10]

Saksa-vuosien jälkeen Dettmann keskittyi maajoukkueen valmentamiseen, mutta tammikuussa 2010 Dettmann palkattiin Ranskan pääsarjan JDA Dijoniin loppukauden mittaisella sopimuksella.[11] Seuraavan kerran Dettmann siirtyi seurajoukkueen valmentajaksi helmikuussa 2015, jolloin hän solmi turkkilaisen Beşiktaşin kanssa puolentoista vuoden sopimuksen.[12]

Dettmann erotettiin Beşiktaşista lokakuussa 2015. Seura ilmoitti potkujen syyksi joukkueen alkukauden huonon menestyksen (kaksi voittoa viidestä ottelusta),[13] mutta Dettmannin mukaan hänet häädettiin seuran sisäisten johtajanvaihdosten vuoksi, ja koska hänen valmennustyylinsä ei ollut uuden seurajohdon mieleen.[14]

Kesäkuussa 2016 Dettmann siirtyi yksivuotisella sopimuksella Ranskan pääsarjassa ja EuroCupissa edelliskaudella hopeaa saavuttaneen Strasbourg IG:n päävalmentajaksi.[15] Heikon alkukauden jälkeen hänet erotettiin lokakuussa 2016.[16]

Dettmannista kertova, Saska Saarikosken kirjoittama kirja Dettmann ja johtamisen taito julkaistiin syyskuussa 2015.[17]

• MM-pronssia 2002
• EuroCup Challenge 2004
• Suomen mestaruus 1987, 1989 ja 1992

Dettmannin yksityiselämästä on kerrottu tarkemmin hänestä kertovassa kirjassa. Hän muun muassa jäi 16-vuotiaana luokalleen saatuaan todistuksensa täyteen 4-arvosanoja. Myös hänen sisaruksensa jäivät kouluaikana luokalleen. Dettmannin vasen korva on tämän oman muistelun mukaan kuusivuotiaana sairastetun sikotaudin jälkitaudin vuoksi kuuro, mikä aiheuttaa hänelle ajoittain hankaluuksia.[18]

Dettmann tapasi vaimonsa, kilpauransa päättäneen tšekkiläisen maajoukkuekoripalloilijan ja nykyisen koripallovalmentajan Mirka o.s. Jarchovskán, työskennellessään Saksassa. Kauniaisissa asuvalla pariskunnalla on kaksi lasta.[19]

• FIBA Europe (englanniksi)