Henkitorven syöpä

Henkitorven syöpä on harvinainen henkitorvessa alkava syöpäsairaus. Tavallisimmin se ilmenee levyepiteelikarsinoomana (varsinkin yli 60-vuotiailla miehillä), mutta myös esimerkiksi adenoidista kystistä karsinoomaa tavataan henkitorvessa (varsinkin 40–60-vuotiailla henkilöillä). Tupakoinnilla on tunnettu yhteys levyepiteelikarsinoomaan mutta ei adenoidiseen kystiseen karsinoomaan.[1]

Henkitorven syövälle tyypillisiä oireita ovat hengitys- ja nielemisvaikeudet, kuiva yskä, veriyskä, äänen käheytyminen, kuumeilu, vilu ja toistuvat rinnan alueen infektiot. Oireet ovat yleisiä myös monissa hyvänlaatuisissa taudeissa. Henkitorven syövän pääasialliset hoitomuodot ovat leikkaus ja sädehoito. Kemoterapiaa annetaan yleensä palliatiivisessa tarkoituksessa, oireiden lievityksenä. Siinä voidaan käyttää sisplatiinia tai karboplatiinia.[1] Henkitorven syöpäkasvain on mahdollinen yläonttolaskimo-oireyhtymän aiheuttaja.[2]

Henkitorven syöpä kattaa 0,02–0,04 % raportoiduista syöpätapauksista. Taudin ennuste on yleisesti ottaen huono; 5–35 % potilaista elää viiden vuoden kuluttua diagnoosista.[3] Adenoidisen kystisen karsinooman ennusteen on havaittu olevan huomattavasti parempi kuin levyepiteelikarsinooman.[4]

Henkitorven syöpää sairastanut henkilö sai ensimmäistä kertaa keinotekoisen henkitorven vuonna 2011 Karoliinisessa yliopistosairaalassa Tukholmassa. Potilas oli 36-vuotias geologian opiskelija Eritreasta.[5] Potilas kuoli tammikuussa 2014 uuden henkitorven irrottua. Menetelmän kehittänyttä tohtori Paolo Macchiarinia epäillään kuolemantuottamuksesta ja tutkimusvilpistä.[6]