Vuokratyövoima

Työvoiman vuokraus on sopimukseen perustuvaa järjestelyä, jossa työvoimaa tarvitseva yritys (käyttäjäyritys) tekee sopimuksen toisen yrityksen (vuokrayritys) kanssa työntekijän vuokraamisesta vastiketta vastaan. Työnteko tapahtuu käyttäjäyrityksen johdon ja valvonnan alaisena. Vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen välillä on kahden elinkeinonharjoittajan välinen velvoiteoikeudellinen sopimussuhde. Vuokrayrityksestä käytetään myös nimitystä henkilöstöpalveluyritys. Vuokratyössä vuokrayritys on työntekijän työnantaja, mutta työ tehdään käyttäjäyritykselle.[1][2][3]

Suomalaisen vuokratyövoiman välittäjien alku

Suomalaisen henkilöstöpalvelualan historian alkuun kuuluvat kuuluvat jo toimintansa lopettanut henkilöstöpalvelualan yritys oli A 1 Temporary Help Service, joka perustettiin vuonna 1966lähde? ja Eilakaisla Oy, joka on henkilöstöpalvelualalla Suomen toiseksi vanhin. Yhtiö aloitti toimintansa Nervanderinkadulla Helsingissä vuonna 1971.[4]

Erityispiirteet

Vuokratyössä vuokrayritys on työntekijän työnantaja, mutta työ tehdään käyttäjäyritykselle. Tämä tarkoittaa työntekijän kannalta sitä, että työntekijä tekee työsopimuksen vuokrayrityksen kanssa, vaikka työntekopaikka on käyttäjäyrityksessä. Vuokrayritys maksaa työntekijän palkan ja hoitaa kaikki muutkin hänelle työnantajana kuuluvat velvoitteet. Käyttäjäyrityksen tehtävänä taas on ohjata ja opastaa työntekijää. Käyttäjäyritys myös valvoo työn tekemistä. Vuokratyössä työntekijältä ei saa periä mitään maksuja eikä hänen palkastaan saa vähentää palkkioita.[5]

Vuokratyövoima Suomessa

Vuokratyön osuus Suomen kokonaistyövoimasta on noin 2,3 prosenttia (2021). Vuokratyötä tekeviä oli vuonna 2021 keskimäärin 50 000. Eniten vuokratyöntekijöitä oli toimialalla tukku- ja vähittäiskauppa, jossa heitä oli 10 000. Toimialaloilla teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto ym. oli vuokratyöntekijöitä 7 000, kuten myös toimialalla kuljetus ja varastointi. Toimialalla majoitus- ja ravitsemistoiminta vuokratyöntekijöitä oli 4 000.

Yleisintä vuokratyö oli majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla, joissa molemmissa vuokratyöntekijöiden osuus toimialan kaikista palkansaajista oli kuusi prosenttia. Kaikista vuokratyöntekijöistä naisia oli 55 % ja miehiä 45 % vuonna 2021.[6]

Työvoimatutkimuksessa vuokratyötä tekevien määrää on tilastoitu vuodesta 2008 alkaen. Vuokratyöntekijöiden määrä on kasvanut vuodesta 2014 alkaen jonkin verran vuosittain. Vuodesta 2016 alkaen vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista on pysytellyt kahdessa prosentissa.[7].

Kasvavat vuokratyövoimamarkkinat ovat tuoneet poliittiseen keskusteluun prekariaatti-termin, jolla tarkoitetaan tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten luokkaa. Suomessa toimi 1 585 vuokratyöyritystä vuonna 2019 [8]. Suuri osa alan yrityksistä on hyvin pieniä.

Vuokratyön arvostelua

Vuokratyövoimaa käytetään arvostelijoiden mukaan siksi, ettei se sido työnantajaa samalla tavalla kuin suorassa työsuhteessa, ja työntekijät ovat usein heikommassa asemassa kuin normaalissa työsuhteessa esimerkiksi työntekijän oikeuksien suhteen. Usein vuokratyötä tekevät opiskelijat ja vastavalmistuneet, joiden on vaikea löytää vakituista työtä kokemuksen puutteen vuoksi.

Vuokratyötä on arvosteltu muun muassa vuokratyösuhteessa esiintyvästä vastavuoroisuuden puutteesta työnantajan ja -tekijän välisessä työsuhteessa sekä tekijälle aiheutuvasta epävarmuudesta ja turvattomuudesta. Myös vakituiseen työsuhteeseen perustuvan työkulttuurin aseman pelätään heikentyvän työnantajien ja työntekijöiden vastakkaisten tavoitteiden vuoksi. Vuokratyöntekijä on ikään kuin kahden yrityksen välinen kauppatavara, eli työntekijä auttaa panoksellaan kahta yritystä: työn teettäjää ja vuokrafirmaa. Vuokratyö myös murentaa perinteistä työsuhdeturvaa, sillä se on yrittäjälle riskitöntä ja työntekijästä on helppo päästä eroon.

Vuokratyö ja työsuhde

Vuokratyössä työsuhde sidotaan usein yksittäisen käyttäjäyrityksen toimeksiantoon. Tämä on laitonta, koska vuokratyödirektiivin mukaan toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset ovat vallitseva työsuhdemuoto. Asiasta on korkeimman oikeuden päätös vuodelta 2012 (KKO 2012:10), jonka mukaan pelkästään työ joka on vuokratyötä, ei oikeuta tekemään määräaikaista työsopimusta.

Vuokratyöyrityksen toiminta

Vuokratyöyritysten, joita kutsutaan myös henkilöstöpalveluyrityksiksi, ansaintalogiikka perustuu siihen, että ne laskuttavat asiakkaaltaan vuokratyöntekijälle maksettavan palkan lisäksi tietyn suuruisen välityspalkkion. Palkkiolla katetaan toiminnan kuluja ja tehdään voittoa. Se lasketaan yleensä prosenttiosuutena vuokratyöntekijän palkasta. Laskentatapa vaihtelee: Jotkut vuokratyöyritykset käyttävät palkkionsa määrittämiseen kerrointa, joka on toimialasta ja sen työehtosopimuksesta (TES) riippuen esimerkiksi 1,65–1,95. Toiset taas hinnoittelevat työnsä tapauskohtaisesti muun muassa sen mukaan, kuinka hankalaa asiakkaan tilaaman työvoiman hankkiminen on.[9]

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. Vuokratyöopas (PDF) (Luku: 16 Sanastoa, sivu 34, sitaatti: "Vuokratyössä yritys, joka tarvitsee työntekijöitä, tekee sopimuksen vuokrayrityksen kanssa työntekijöiden vuokraamisesta.Työntekijöitä tarvitsevaa yritystä kutsutaan käyttäjäyritykseksi, asiakasyritykseksi tai tilaajaksi. […] Vuokrayrityksestä käytetään myös nimitystä henkilöstöpalveluyritys.") 11/2017. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 31.12.2017.
  2. Työsopimuslaki: Työnantajan ja työntekijän asema työsopimuslain mukaan (Luku: 10 Työvoiman vuokraus, sivu 53, sitaatti: "Työvoiman vuokrauksella tarkoitetaan sopimukseen perustuvaa järjestelyä, jossa työvoiman vuokrausyritys luovuttaa vastiketta vastaan työtekijöitään asiakasyrityksensä (käyttäjäyritys) käyttöön työnteon tapahtuessa käyttäjäyrityksen johdon ja valvonnan alaisena.") 4/2017. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 31.12.2017.
  3. Vuokratyöopas: Määritelmiä (Vuokratyöopas (PDF) vuokratyoopas.fi. , sitaatti: "Vuokratyössä työvoimaa tarvitseva yritys (käyttäjäyritys) tekee sopimuksen toisen yrityksen (vuokrayritys) kanssa työntekijän vuokraamisesta. Vuokratyövoimaa käyttävää yritystä nimitetään myös asiakasyritykseksi tai tilaajaksi.") Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n vuokratyöopas. Viitattu 31.12.2017.
  4. Eilakaislan historia eilakaisla.fi.
  5. Työ- ja Elinkeinoministeriö - Vuokratyöopas 2011, s. 4
  6. https://www.stat.fi/julkaisu/cl2yinm5hzj1l0dw2f2b376he
  7. Tilastokeskus
  8. Tilastokeskus, toimialakoodi TOL78, työllistämistoiminta[vanhentunut linkki]
  9. Viitala, Riitta, Vettensaari, Minna & Mäkipelkola Jutta: Näkökulmia vuokratyöhön. Työpoliittinen tutkimus 2006, s. 82 2006. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 16.7.2013.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.