Hengellisiä lauluja ja virsiä

1800-luvun lopussa ilmestyi Suomessa useiden herätysliikkeiden omia laulukokoelmia. Luterilaisen kirkon piirissä toivottiin kuitenkin sellaista hengellisten laulujen kokoelmaa, joka olisi herätysliikkeistä sitoutumaton ja vastaisi seurakunnissa virinnyttä toimintaa. Vuonna 1897 teki pappi ja Suomen Lähetysseuran johtaja Jooseppi Mustakallio aloitteen uuden laulukokoelman saamiseksi, joka täyttäisi edellä mainitut odotuksen. Sitä varten nimettiin työryhmä, jossa jäseninä olivat mm. Martti Ruuth ja Mikael Nyberg.[2] Lähetysseura julkaisi kokoelman kolme vihkona. Ensimmäinen vihko valmistui 1900. Siinä oli 90 laulua, joiden joukossa 29 ruotsalaisen Lina Sandell-Bergin lauluja. Toinen vihko, jossa oli 222 laulua, ilmestyi 1903 ja kolmas, 41 laulua 1905.[3]

Kuitenkin jo 1910-luvun alussa kokoelmaa alettiin uudistaa. Etenkin nuorille soveltuvia lauluja koettiin olevan liian vähän. Lähetysseura asetti laulukirjakomitean ja 1918 julistettiin sävellyskilpailu. Saman vuoden lopulla palkittiin voittaneet säveltäjät, heidän joukossa Toivo Kuula[3]. 1920 ilmestyi Hengellisten laulujen ja virsien toinen kokoelma, jossa 270 laulua. Niiden joukossa oli 57 Simo Korpelan ja 14 Hilja Haahden kirjoittamaa laulua. Kun Suomen evankelis-luterilainen kirkko julkaisi vuonna 1923 virsikirjan lisävihkoehdotuksen, oli siinä useita Hengellisiä lauluja ja virsiä kirjassa olleita lauluja, mm. Maa on niin kaunis -laulu. [3]

Laulukirjan uudistaminen alkoi 1939. Sen taustalla oli vuonna 1938 hyväksytty uudistettu Virsikirja. Uudistuskomitean työtä johti piispa Aleksi Lehtonen ja uudistus valmistui vasta 1950-luvulla, piispa Ilmari Salomiehen johdolla. Tekstipainos, jossa oli 550 laulua ilmestyi 1952 ja nuottipainos 1953.[2]

Kirjan merkityksestä kertoo se, että siitä otettu yli 60 painosta[4] ja sen painosmäärä on yli kaksi miljoonaa kirjaa.[5] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuoden 1986 virsikirjassa on lähes 70 virttä jotka ovat myös Hengellisiä lauluja ja virsiä - kirjassa. Niistä noin 25 on tullut Virsikirjaan Hengellisiä lauluja ja virsiä -kirjan kautta.[3] Kirjassa julkaistuja lauluja on 2000-luvun alkupuolella käytössä olevissa hengellisissä laulukirjoissa lukuisia, esim. Siionin kannel -kirjassa 43, Siionin laulut -kirjassa yhdeksän, Siionin virret -kirjassa 31, Hengellinen laulukirja -kirjassa 99 ja Ruotsin kirkon virsikirjassa 56.

Kokoelmassa on suomalaisten runoilijoiden, mm. Hilja Haahden, P.J. Hannikaisen, Jooseppi Mustakallion, Mikael Nybergin ja Herman Råbergin lauluja. Kotimaisen laulujen ohella siinä on erityisesti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen hengellisten runoilijoiden kirjoittamia lauluja. Joukossa on saksalaisen Julia von Hausmanin, amerikkalaisten Fanny Crosbyn, Robert Lowryn, Ira D. Sankeyn, englantilaisten John Ellertonin, J. H. Newmanin, John Newtonin, Isac Wattsin, tanskalaisten N.S. Grundtvigin, B.S. Ingemannin ja ruotsalaisten Oscar Ahnfeltin, Joël Blomqvist ja Lina Sandellin lauluja.[3]

Kokoelmassa on 550 laulua ja ne on jaoteltu osastoihin:[6]

• I Kirkkovuosi (laulut 1–75)
• II Kokoukset ja pyhät toimitukset (76-120)
• III Kristityn elämä (121-355)
• IV Jumalan valtakunnan työ (356-423
• V Maa ja kansa, eri ikäkaudet ja tilaisuudet (424-514)
• VI Kristityn toivo (515-550)

Hengellisiä lauluja ja virsiä -kirja alkoi menettää asemaansa seurakuntien vapaamuotoisten tilaisuuksien laulukirjana 1960- ja 1970-luvuilla ja sen käyttö lähes katosi myös koulujen laulunopetuksessa kirkkokuorojen perinteisessä ohjelmistossa. Suomen Lähetysseuran johtokunta päätti 1985, ettei vanhaa kokoelmaa enää uudisteta ja sen rinnalle päätettiin valmistella uusi laulukirja. Siten 1991 valmistui kokoelma ”Laula, kaikki maa”, jossa on 202 laulua ja kolmannes niistä on Hengellisiä lauluja ja virsiä -kirjasta. Siitä julkaistiin kuitenkin vuonna 2001 Hengellisiä lauluja -niminen valikoima, jossa on 80 laulua.[7]

Suomenkielisen kirjan rinnalla Lähetysseura julkaisi myös ruotsinkielisen hengellisten laulujen kokoelman Andliga Sånger och Psalmer. Se on ollut suosittu laulukokoelma ruotsinkielisissä seurakunnissa. Siinä on noin 250 yhteistä laulua suomenkielisen Hengellisiä lauluja ja virsiä -kirjan kanssa, useat niistä samalla numerolla varustettuna. Andliga Sånger och Psalmer -kirjasta on ilmestynyt myös useita eri laitoksia ja painoksia ja siinä on 550 laulua jotka on jaoteltu samalla tavalla osastoihin kuin suomenkielisessä kirjassa.[8]

Luettelossa esitellään Hengellisiä lauluja ja virsiä -kirjan osastojako ja laulujen alkusanat sekä kunkin laulun sanojen kirjoittaja tai kirjoittajat, suomentaja(t), laulun säveltäjä tai sävelmän alkuperä sekä tekstien ja sävelmien kirjoitus- tai julkaisuvuosi. Tiedot pohjautuvat kirjassa ”Laulujen lähteillä”[9] oleviin tietoihin sekä laulukirjassa oleviin tietoihin. Henkilöiden nimitiedot ovat yleensä siinä asussa kuin ne ovat näissä lähteissä. Niiden laulujen kohdalla, jotka on julkaisu ”Laula, kaikki maa” -kirjassa on maininta laulun numerosta ja alkusanoista kyseisessä kirjassa, ja alkusanat, jos ne ovat erilaiset kuin Hengellisiä lauluja ja virsiä -kirjassa.[10]