Hendrik Conscience
Hendrik Conscience (1812−1883) on flaamilainen novellisti, uusflaamilaisen kirjallisuuden perustajia. Hän toimi ensin opettajana ja liittyi sitten vapaaehtoisena armeijaan. Sotapalveluksen päätettyään hän liittyi 1836 flaamilaisen kieliliikkeen kannattajiin ja toimi siinä aktiivisesti.[2]
| Hendrik Conscience | |
|---|---|
 Hendrik Conscience |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1812 |
| Kuollut | 1883 (70–71 vuotta) |
| Kansalaisuus | Belgia |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | flaami |
| Tuotannon kieli | flaami |
| Kirjallinen suuntaus | romantiikka [1] |
| Esikoisteos | In’t wonderjaer 1566 |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Conscience julkaisi 1837 ensimmäinen romaaninsa In’t wonderjaer 1566, joka ensimmäisenä uuden kirjallisuuskauden teoksena herätti suurta huomiota. Vuonna 1840 hän sai kuninkaallisen eläkkeen, ja muutamia vuosia myöhemmin hänet nimitettiin Antwerpenin taideakatemian sihteeriksi. Kertomus Hoe men schilder wordt (1843) aloitti sarjan niitä pieniä hollantilaisen elämän kuvauksia, joiden alalla hän on mestari. Parhaita niistä ovat Siska van Roosemael (1844), De loteling (1850), Rikke-tikke-tak (1851) ja Het geluk van rijk te zijn (1855). Conscience nimitettiin 1868 Brysselissä olevan Wiertzin museon johtajaksi. Conscience on kirjoittanut myös romaaneja. Kootut teokset ilmestyivät 1867−1880.[2]
Suomennetut teokset
- Ravintolan isäntä, suom. E. J. Blom, Viipuri: Sederholm: Clouberg 1863. Sarja: Muiden maiden marjoja 3
- Flanderin leijona: historiallinen romaani muinais-Belgiasta, suomentanut Väinö Jaakkola, Helsinki: WSOY 1919
Lähteet
- https://en.wikipedia.org/wiki/Hendrik_Conscience. Tieto on haettu Wikidatasta.
- J. H-l, Conscience, Hendrik, Tietosanakirja, osa 2, palsta 4, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1909
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hendrik Conscience Wikimedia Commonsissa
- Vapaasti ladattavia Hendrik Consciencen e-kirjoja Projekti Lönnrotilta