Helvi Erjakka

Helvi Marjatta Erjakka-Rania (vuoteen 1934 Eriksson; 30. marraskuuta 1909 Tampere – 13. helmikuuta 1975 Kangasala) oli suomalainen kirjailija.[1][2]

Helvi Erjakka
Kirjailijat Salme Setälä (vas.), Helvi Erjakka ja Eeva Joenpelto Sylvi Kekkosen seurassa vuonna 1962.
Kirjailijat Salme Setälä (vas.), Helvi Erjakka ja Eeva Joenpelto Sylvi Kekkosen seurassa vuonna 1962.
Henkilötiedot
Syntynyt30. marraskuuta 1909
Tampere
Kuollut13. helmikuuta 1975 (65 vuotta)
Kangasala
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti kirjailija, näyttelijä, mainostoimittaja
Kirjailija
SalanimiAira Kaipia
Paula Purje
Harriet Vane
Meirami
Tuotannon kieliSuomi
Tyylilajit proosa, näytelmä, pakina
Aiheet ihmissuhteet, romantiikka, jännitys
Esikoisteos Perhetyttö
Palkinnot

Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto 1958, 1968,
Valtion kirjallisuuspalkinto 1969,
Pro Finlandia 1974
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Henkilöhistoria

Erjakan vanhemmat olivat Julius Wilhelm Eriksson ja Lyyli Eriksson, jotka olivat molemmat näyttelijöitä. Erjakka kävi seitsemän luokkaa oppikoulua ja näytteli Tampereen työväen teatterissa ja Tampereen teatterissa.[3] Teatterityön lisäksi hänellä oli rooli yhdessä pitkässä elokuvassa, Nyrki Tapiovaaran Miehen tiessä (1940). Erjakka oli naimisissa kahdesti. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Olli Nuorto (1936–1938) ja toinen Urmas Kaarlo Rania (1939–1941).

Kirjallinen tuotanto

Erjakan kirjallinen tuotanto käsittää ihmissuhderomaaneja, kuunnelmia, näytelmiä ja pakinoita. Hän oli tuotteliaimpia suomalaisia kuunnelmakirjailijoita. Erjakka kirjoitti myös yhden salapoliisiromaanin. Se oli Harriet Vanen salanimellä julkaistu teatterimaailmaan sijoittuva teos Pahempi kuin murhaaja (1945).

Romaanit
  • Perhetyttö, 1931
  • Minä olen sinun vaimosi!, 1932
  • Juhlayö, 1939
  • Parvekkeella kukkivat pelargonit, 1944
  • Pieniä ihmisiä, 1944
  • Pahempi kuin murhaaja, 1945
  • Mitä meistä on tullut, 1946
  • Nämä kaksi maailmaa, 1946
  • Don Juan tekee tilin, 1947
  • Varhain kypsynyt, 1947
  • Sain lahjaksi päiviä, 1948
  • Parvekkeella kukkivat pelargonit, 1950
  • Menneisyyden kaivo, 1953
  • Miestenhän maailma on, 1955
  • Niin he toisiaan rakastavat, 1956
  • Menneet kukinnat, 1957
  • Puutarhakatu 50, 1958
  • Aikuisten tanssit, 1959
  • Kokemukset, 1960
  • Minä itse sen tein, 1961
  • Ensimmäinen näytös, 1963
  • Lähekkäin, 1966
  • Hän meni pois, 1968
  • Minä onnellinen, 1971

Näytelmät
  • Tyttöni laitakaupungilta, 1933
  • Tuossa saat sormuksesi, 1936
  • Naisen synti, 1947
  • Komedia onnesta, 1962
  • Leskiäidillä kaksi tytärtä, 1962–63
  • Olen vain näyttelijä, 1946–47

Palkinnot ja tunnustukset

Lähteet

Viitteet
  1. Korhonen, Juhani – Rantala, Risto (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 39. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6.
  2. Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksessä - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 8.1.2022.
  3. Pekkanen, Toivo – Rauanheimo, Reino (toim.): ”Helvi Erjakka”, Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon: Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, s. 293-298. Porvoo: WSOY, 1947.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.