Helvetin enkelit

Helvetin enkelien nimi tulee joko Jean Harlow’n vuoden 1930 elokuvasta Hornan enkelit (Hell’s Angels) tai Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana toimineesta pommitusjoukosta, jonka jäsenet ajelivat moottoripyörillä vapaa-aikanaan[23]. Joka tapauksessa siipipääkallo tuli toisen maailmansodan taistelulentäjiltä.

Helvetin enkelien edeltäjä oli moottoripyöräkerho P.O.B.O.B. (The Pissed Off Bastards Of Bloomington), jonka perusti nuori Otto Friendl. Vaikkei Friendl ollutkaan sotaveteraani, monet kerholaisista olivat. P.O.B.O.B. osallistui monien muiden motoristikerhojen kanssa Yhdysvaltain moottoripyöräkerhojen liiton Hollisterin ajoihin kesällä vuonna 1947. Monet motoristit kuitenkin häiritsivät kaupunkia holtittomalla ajollaan juovuksissa ja lopulta rähinöivät poliisia vastaan. Pahimmat rähinöijät olivat Boozefightersejä, eivät POBOB:ista. Hollisterin tyyppinen mellakointi toistui Riversidessä paria kuukautta myöhemmin.

P.O.B.O.B. jakautui 17. maaliskuuta 1948, kun Otto Friendl perusti oman moottoripyöräkerhonsa Fontanaan San Bernandinon lähelle nimellä Hells Angels Motorcycle Club. Hollisterin ja Riversiden tapahtuvat innoittivat Marlon Brandon elokuvan Hurjapäät vuonna 1953. Vuonna 1954 Helvetin enkelit sulauttivat itseensä San Franciscon Market Street Commandosin.

Helvetin enkeleihin liittyi vuonna 1957 Korean sodan veteraanin "Sonny" Bargerin perustama sattumalta hieman samanniminen Oaklandin[24] Hell's Angels, jonka nimi kirjoitettiin heittomerkillä[25].

Eräiden tietojen mukaan Helvetin enkelit alkoivat tehdä laittomasti amfetamiinia, kun eräs heihin kohdistunut aiheeton raiskausepäilyoikeudenkäynti vei järjestön rahavarat[25]. Todisteita Helvetin enkeleitä vastaan ei löytynyt[24] eikä tapaus mennyt oikeuteen asti,[26] mutta sitä puitiin lehdistössä ja televisiossa. Jälkikäteen kävi ilmi, että Montereyn tapauksessa 1964 tytöt olivat etsineet seksiseuraa miehistä, mutta näitä tuli liikaa ja tilanne muuttui tyttöjen kannalta joukkoraiskaukseksi[27]. Lehdistö syytti tapauksesta pelkästään Helvetin enkeleitä ja piti tyttöjä väärin alaikäisinä. Montereyn raiskausepäilyjuttu toi silti Helvetin enkeleille huonon maineen ja porttikieltoja[24]. Toisaalta moni halusi tapauksen jälkeen Helvetin enkeliksi[26].

Teräväpäinen[28] Sonny Barger loi 1960-luvulla Helvetin enkeleistä voimakkaan järjestön[24] ja tajusi, että järjestön täytyi laajentua. Barger oli luonnostaan hyvä johtaja ja järjestelijä[26]. Niinpä Barger laati tiukat säännökset ja vaati yhtenäisiä selkätunnuksia[26] sekä aloitti prosenttimerkin käytön[26]. Barger rekisteröi Hells Angelsin 1966 osakeyhtiöksi, jonka tarkoitus oli muun muassa edistää moottoripyöräilyä ja liikenneturvallisuutta. Samana vuonna Helvetin enkelit laajeni Kalifornian ulkopuolelle[26]. Helvetin enkelien tunnuksia rekisteröitiin tavaramerkeiksi. Helvetin enkelit myös perustivat Church of the Angel -kirkon ja saivat näin verovapauden. Helvetin enkelien mukana ajellut Hunter S. Thompson kirjoitti Helvetin enkeleistä kulttikirjan, joka julkaistiin vuonna 1966. Hunter eli Helvetin enkeleiden joukossa yli vuoden, mutta joutui lopulta joukon pahoinpitelemäksi.

Vuonna 1969 tapahtui Kalifornian Altamontissa välikohtaus, jossa Rolling Stonesin rock-konsertissa päihtynyt väkijoukko oli muuttunut aggressiiviseksi ja muun muassa ryhtyi särkemään Helvetin enkelien moottoripyöriä[29]. Välikohtauksessa yksi konserttilavalle pyrkinyt huumausaineiden vaikutuksen alaisena ollut mustaihoinen joutui Helvetin enkelin puukottamaksi[30]. Poliisi vapautti puukottajan, koska piti tapausta itsepuolustuksena, mutta tutki tapausta vuoteen 2005 saakka etsien mahdollista toista puukottajaa.[29]. Elokuvat Hells Angels on Wheels (1967) ja Hell's Angels '69[30] osaltaan loivat Helvetin enkeleille kulttimainetta. Vaikka Sonny Bargerin mukaan niiden antama kuva Helvetin enkeleistä olikin liioitteleva, niin Helvetin enkelit hankkivat niillä rahaa ja paljon halukkaita jäseniä[31].

Helvetin enkelit perustivat ensimmäisen ulkomaisen osastonsa Uuteen-Seelantiin vuonna 1961. 70-luvun alussa enkelit toimivat Saksassa[31], 1981 Tanskassa[32]. Kerho on toiminut myös Suomessa 1990-luvulta lähtien.[33]

Keski-Alankomaiden tuomiopiiri kielsi järjestön toiminnan ensimmäisenä maana maailmassa Alankomaissa toukokuussa 2019.[34]

Helvetin enkelit on niin kutsuttu 1%-moottoripyöräkerho. Termi tulee American Motorcyclist Associationin (AMA) antamasta julkilausumasta, jonka mukaan "99 prosenttia moottoripyöräilijöistä on kunnollisia, lakia noudattavia kansalaisia". AMA halusi tehdä julkisesti selvän pesäeron Hollisterissa 4. heinäkuuta 1947 tapahtuneeseen mellakkaan osallistuneisiin moottoripyöräilijöihin.

Monet moottoripyöräilijät katsoivat tiedotusvälineiden suuresti liioitelleen Hollisterin järjestyshäiriöitä, ja AMA:n mielistelevän mediaa. Vastalauseeksi he ilmoittivat kuuluvansa tuohon yhteen prosenttiin. Tämän Yhdysvaltain pyöräilijöiden keskinäisen sanailun muistona eräiden MC-kerhojen, kuten Hells Angelsin jäsenet käyttävät järjestön tunnuksissa ja liiveissä yhden prosentin merkkiä (1%).

Julkinen keskustelu Helvetin enkelistä liittyy miltei aina järjestön rikolliseen leimaan.[35][36][37] Kanadan keskusrikospoliisi (CISC) ilmoittaa sikäläisten Helvetin enkelien pyörittävän merkittävää rikollista liiketoimintaa prostituution, petosten ja kiristysten alalla, pääasiallisena tulonlähteenä huumeet.[1] Poliisi on Suomessa ratsannut Hells Angelsin kerhotiloja moneen kertaan[38][39]. Helvetin enkelien tiedetään pyörittävän Yhdysvalloissa suurta huumekauppaa[25].

Helvetin enkelit itse ilmoittavat olevansa ainoastaan moottoripyöräkerho, ei epämääräinen jengi. He muun muassa katsovat viranomaisten ja Hollywoodin elokuvateollisuuden mustamaalaavan heitä[40]. Moniin muihin kerhoihin verraten Helvetin enkelit ovatkin korostetun tarkkoja julkisuuskuvastaan[41] ja pysyttelevät mahdollisuuksien mukaan pois hankaluuksista ja isoista uutisista. Kerho itse sanoo olevansa lakia noudattava, vaikka joukossa onkin rikollisia[25]. Esimerkiksi Kanadan Vancouverissa Helvetin enkelit vievät joululahjoja köyhille lapsille[25].

• Suuri pohjoismainen jengisota

• Mika Mölsä: Prosenttijengit, moottoripyöräkerhot ja järjestäytynyt rikollisuus Suomessa. Johnny Kniga, 2009. ISBN 9789510349755.
• Paul Lunde: Järjestäytynyt rikollisuus. Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6637-8.
• Sami Parkkonen: Lainsuojattomat – villiintynyt legenda. Karu Kustannus, 2009. ISBN 952-92-5871-0.

• Thompson, Hunter S.: Hell’s Angels. Britannia: Penguin Books, 1967. ISBN 0-14-028555-5.
• Hunter S. Thompson: Helvetin enkelit. Sammakko, 2007. 9789524830140.
• Ralph "Sonny" Barger, Keith Zimmerman, Kent Zimmerman: Sonny Bargerin elämä ja The Hell’s Angels Motorcycle Club. Suomi: Opus Liberum, 2008. ISBN 978-952-5800-00-5.
• Lasse Wierup ja Matti Larsson: Ruotsin mafia – prosetti-, vankila- ja siirtolaisjengit lahden takana. Johnny Kniga Kustannus, 2007. ISBN 978-951-0-37805-2.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helvetin enkelit Wikimedia Commonsissa

• Hells Angels MC World (englanniksi)
• Lista Helvetin enkelien sivuista (englanniksi)
• YLEn Elävä arkisto: Hells Angels - rikollinen veljeskunta?