Espoonlahden lukio

Espoonlahden lukio, lempinimeltään Jylla, on Espoonlahdessa sijaitseva kielipainotteinen yleislukio. Se perustettiin vuonna 1923[1] nimellä Helsingin suomalainen yksityislyseo. Vuonna 2014 lukiossa oli noin 570 opiskelijaa. Lukion koulurakennus valmistui vuonna 1975 ja sen peruskorjaus valmistui vuonna 2013.

Espoonlahden lukio
Espoonlahden lukio ilmasta kuvattuna
Espoonlahden lukio ilmasta kuvattuna
Sijainti Espoonlahti, Espoo
Koordinaatit 60°08′41″N, 024°39′52″E
Tyyppi Lukio
Perustettu 1923
Rehtori Juha Kivioja
Luokat 14
Oppilaita 570
Verkkosivut

Historia

Professori Yrjö Jahnsson ja kouluneuvos Hilma Jahnsson perustivat vuonna 1923 Helsingin Kamppiin Helsingin suomalaisen yksityislyseon. Koulu toimi vuosina 1925–1957 Helsingin ortodoksisen seurakunnan omistamassa niin sanotussa Tabunovin talossa osoitteessa Lönnrotinkatu 2 ja sen jälkeen vuosina 1957–1974 ensimmäisessä omassa koulutalossaan Nordenskiöldinkadulla Taka-Töölössä, nykyisessä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen talossa. Ensimmäisenä rehtorina toimi vuoteen 1938 saakka eversti Boris Gyllenbögel, jonka mukaan koko koulu tunnettiin lempinimellä ”Jylla”. Helsingin suomalaisen yksityislyseon yhteyteen perustettiin vuonna 1927 iltalinja, joka oli Suomen ensimmäinen iltaoppikoulu. Koulun omistus kuului Yrjö ja Hilma Jahnssonille kunnes jälkimmäinen kuoli vuonna 1970, minkä jälkeen koulua ylläpiti muutaman vuoden ajan kannatusyhdistys.[2]

Saatuaan valtioneuvostolta luvan koulu muutti vuonna 1974 uuteen koulutaloon Espooseen ja vaihtoi nimekseen Espoonlahden yhteiskoulu. Iltalinja siirrettiin samalla osaksi Töölön yhteiskoulua. Peruskoulu-uudistuksen seurauksena koulun omistus siirtyi vuonna 1977 Espoon kaupungille.[2] Koulu jakautui samalla Espoonlahden kouluksi (luokat 7–9) ja lukioksi.[1]

Huipputekniikkaa ja pilottiprojekteja

Espoonlahden lukiossa tehtiin vuosina 2012–2013 täydellinen peruskorjaus, joka maksoi noin 18 miljoonaa euroa.[3] Peruskorjauksen jälkeen lukio oli monessa suhteessa yksi Espoon moderneimmista lukioista: luokat oli varusteltu viimeisimmällä opetusteknologialla (Smart Podium, Apple TV, dokumenttikamera, datatykki ja suuri laajakangas), lukiossa on 7 liikkuvaa atk-luokkaa eli vaunuissa 130 iPadia ja 100 kannettavaa tietokonetta.[4] Lukio pilotoi ensimmäisenä suomalaislukiona tulevaisuuden sähköisiä ylioppilaskirjoituksia syksyllä 2014 koeviikolla yhdessä ylioppilastutkintolautakunnan kanssa.[5] Lukio pilotoi myös ainoana Espoon suomenkielisenä lukiona Google Apps for Education -sähköistä opiskeluympäristöä. Fysiikan ja kemian luokissa on käytössä uudet laboratoriovarusteet.[4]

Koulurakennus

Lukion uudistettu ruokala
Espoonlahden aulatilat

Koulurakennus rakennettiin vuonna 1975 ja peruskorjattiin vuosina 20122013. Peruskorjauksen yhteydessä koulutalon energiatehokkuutta parannettiin muun muassa kohentamalla rakennuksen eristystä ja uusimalla talotekniikka.[6] Peruskorjauksen jälkeen 25 prosenttia rakennuksen vaatimasta lämmitysenergiasta saadaan kymmenestä 240 metrin syvyisistä maalämpökaivoista, joiden lisäksi rakennuksen katolla on 80 aurinkopaneeleita.[6] Koulurakennuksen peruskorjauksen teki NCC Rakennus Oyj elinkaarimallilla, jossa rakennusyhtiö vastaa ja huolehtii rakennuksen ylläpidosta seuraavat 25 vuotta.[7][8]

Elinkaariajattelu on ollut lähtökohtana materiaali- ja rakenneratkaisuissa sekä laitevalinnoissa. Raikkaan sisäilman takaavat 11 säädettävää ilmankäsittelykonetta ja luokkakohtaiset hiilidioksidisensorit, jotka säätelevät sisäilmaa henkilömäärän mukaan. Lämmitys säätyy huonetiloittain sähköisesti. Valaistus säätyy ulkotilan valomäärän mukaan ja syttyy automaattisesti läsnäolosta, suurimmat tilat on varustettu Dali-valaistuksenohjausjärjestelmällä. Ikkunoiden markiiseja liikuttelevat automaattiset tuuli-, aurinko- ja sadeanturit.[9]

Kansainvälisyys

Espoonlahden lukio sai vuonna 2006 European Label -kunniamaininnan tasokkaasta kieltenopetuksesta.[1][10] Opetettavia vieraita kieliä ovat muun muassa englanti, ranska, ruotsi, saksa, venäjä, espanja ja japani.[4] Lukiolla on ollut kansainvälisiä projekteja Kiinan Shanghaihin, Kanadan Torontoon, Sveitsin CERNiin, Saksan Berliiniin, Espanjan Barcelonaan, Belgiaan, Venäjän Pietariin, Ruotsin Tukholmaan, Englannin Lontooseen ja Coventryyn sekä Kreikan Ateenaan. [11] Espoonlahden lukiossa voi suorittaa myös Deutsches Sprachdiplomin sekä liikunnan, kuvataiteen ja musiikin lukiodiplomit ja puhetaidon päättökokeen.[12][4]

Opiskelu

Lukion opiskelijamäärä oli syksyllä 2014 noin 570. Kouluun oli 173 aloituspaikkaa[1] syksyllä 2014 keskiarvorajan ollessa 8,17.[17] Keväällä 2014 Espoonlahden lukioon haki eniten opiskelijoita Espoon lukioista, 1 106, ja eniten ensisijaisia hakijoita, 242.[23][24] Syksyllä 2014 aloittaneiden opiskelijoiden sisääntulokeskiarvo jakautuu melko tasaisesti välille 8,17–9,92 seuraavasti: 34 prosentilla keskiarvo oli 8,17–8,41; 31 prosentilla 8,42–8,74 ja 35 prosenttila 8,75–9,92. Tyttöjä oli hiukan poikia enemmän, 54 %.[4]

Helsingin Sanomien keväällä 2020 tekemässä lukioiden ylioppilaskirjoitusten tulosten vertailussa Espoonlahden lukio sijoittui 400 lukion joukossa sijalle 26.[25] Ylen keväällä 2019 tekemässä lukioiden ylioppilaskirjoitusten tulosten vertailussa Espoonlahden lukio sijoittui 400 lukion joukossa sijalle 55.[26] STT:n tekemässä lukiovertailussa, jossa huomioidaan myös opiskelijoiden lähtötaso, Espoonlahden lukio sijoittui sijalle 152 kevään 2013 lukiovertailussa.[27] Lukio sijoittui sijalle 335 Helsingin Sanomien keväällä 2014 tekemässä lukiovertailussa.[28] Vertailu ei huomioinut lukioiden erilaista oppilasainesta, kuten kirjoittajien lähtötasoa.[29] Vertailun kohteena oli 2011 vanhaan rakennukseen keskiarvolla 7,45 sisään tullut ikäluokka. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) teki vuosina 2002–2013 tutkimuksen, jossa arvioitiin lukioiden laatua. Tutkimuksen mukaan julkisuudessa esitetyt erilaiset lukiovertailut ovat harhaanjohtavia, eikä lukioita voida luotettavasti asettaa paremmuusjärjestykseen niiden laadun perusteella.[30]

Koulun rehtorina toimii Juha Kivioja.[31] Hänen edeltäjiään ovat olleet Harri Korhonen, Juhani Turjanmaa ja Kauko Salmenkallio.[32]

Rehtorit

Helsingin suomalainen yksityislyseo[33]

  • Otto Vilkki 1.9.1923–15.1.1924
  • Boris Gyllenbögel 15.1.1924–31.10.1938
  • Veikko Savolainen 1.11.1938–31.8.1944
  • Y. K. Laine 1.9.1944–31.8.1952
  • Lars Frösén 1.9.1952–31.8.1957

Helsingin yksityislyseo ja Espoonlahden yhteiskoulu[33]

Espoonlahden lukio[33]

  • Kauko Salmenkallio 1.8.1977–31.7.1986
  • Juhani Turjanmaa 1.8.1986–30.11.2005
  • Päivikki Fredriksson 1.12.2005–31.7.2006 (väliaikainen)
  • Harri Korhonen 1.8.2006–31.12.2019
  • Päivikki Fredriksson 1.1.2020–31.7.2020
  • Juha Kivioja 1.8.2020–jatkuu[31]

Lähteet

  1. Espoonlahden lukio 2.6.2014. Espoon kaupunki. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 1.9.2014.
  2. Helsingin (suomalainen) yksityislyseo 1924-1974 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli. Viitattu 5.2.2017.
  3. Espoonlahden koulu ja lukio rakennusfakta.fi. 8.11.2012. Rakennusfakta. Viitattu 20.10.2014.
  4. Espoonlahden lukio (PDF) jylla.fi. Espoonlahden lukio. Viitattu 20.10.2014.
  5. Mokkila, Maija: Espoossa valmistaudutaan jo sähköisiin ylioppilaskokeisiin – piuhaviidakko pelottaa yle.fi. 23.9.2014. Yle. Viitattu 20.10.2014.
  6. Energiakortti Espoonlahden koulu ja lukio (PDF) Espoon kaupunki. Arkistoitu 17.10.2014. Viitattu 20.10.2014.
  7. NCC korjaa kolme koulua elinkaarimallilla Espoossa ncc.fi. 21.9.2011. NCC Oy. Arkistoitu 6.7.2014. Viitattu 20.10.2014.
  8. Koulujen peruskorjaaminen elinkaarimallilla jatkuu espoo.fi. 11.10.2011. Espoon kaupunki. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 20.10.2014.
  9. NCC Oy: Käyttäjäinfo (PDF) jylla.fi. 13.12.2013. Espoonlahden koulu ja lukio. Viitattu 17.12.2014.
  10. Espoonlahden lukio opintopolku.fi. Opetushallitus. Arkistoitu 11.8.2015. Viitattu 1.9.2014.
  11. Kansainväliset projektit jylla.fi. Espoonlahden lukio. Viitattu 20.10.2014.
  12. Espoonlahden lukiosta Deutsche sprachdiplom -koulu 27.1.2014. Espoon kaupunki. Viitattu 1.9.2014. [vanhentunut linkki]
  13. Lukioiden keskiarvot ja pisteet vuosina 20102013 (PDF) (Sivu 4) Vantaan kaupunki. Arkistoitu 20.8.2014. Viitattu 20.10.2014.
  14. Lukiopaikka Etelä-Tapiolaan irtosi lähes yhdeksän keskiarvolla lansivayla.fi. 16.6.2011. Länsiväylä. Arkistoitu 23.10.2014. Viitattu 20.10.2014.
  15. Lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 20122013, s. 1. Espoo: Espoon kaupunki, 20.10.2011. Pöytäkirja § 141, 5553/12.01.00/2011. Pöytäkirjan verkkoversio (viitattu 21.12.2014). [vanhentunut linkki]
  16. Lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 20132014, s. 1. Espoo: Espoon kaupunki, 27.9.2012. Pöytäkirja § 244, 4017/12.01.00/2012. Pöytäkirjan verkkoversio (viitattu 21.12.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. Helsingissä jäi täyttämättä satoja opiskelupaikkoja – katso pääkaupunki­seudun keskiarvot 12.6.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.8.2014.
  18. Lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 20142015, s. 1. Espoo: Espoon kaupunki, 25.9.2013. Pöytäkirja § 196, 4097/12.01.00/2013. Pöytäkirjan verkkoversio (viitattu 21.12.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. Mannila, Johanna: Etelä-Tapiolan lukioon vaadittiin vähintään 9,31:n keskiarvo hs.fi. 11.6.2015. Sanoma Oyj. Arkistoitu 12.6.2015. Viitattu 11.6.2015.
  20. Lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 20152016, s. 1. Espoo: Espoon kaupunki, 23.9.2014. Pöytäkirja § 176, 3812/12.01.00/2014. Pöytäkirjan verkkoversio (viitattu 21.12.2014). (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. Länsiväylä-lehti: Espoon lukioiden keskiarvorajat nousivat – katso listaus kouluista lansivayla.fi. 16.6.2016. Länsiväylä. Viitattu 1.1.2018.
  22. Länsiväylä-lehti: Useisiin lukioihin entistä tiukempi seula Espoossa, huippulukion keskiarvoraja laski – katso listaus tästä lansivayla.fi. 15.6.2017. Länsiväylä. Viitattu 1.1.2018.
  23. Espoonlahden lukioon eniten hakijoita lansivayla.fi. 9.4.2014. Länsiväylä. Arkistoitu 23.10.2014. Viitattu 20.10.2014.
  24. Mansikka, Ossi & Rissanen, Virve: Yhteishaun tulokset ratkeavat tänään hs.fi. 12.6.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 23.10.2014. Viitattu 20.10.2014.
  25. Piskuinen Paltamon lukio loikkasi yli 250 sijaa lähelle eliittilukioita – Katso, miten lukiot menestyivät ylioppilaskirjoituksissa hs.fi. 18.5.2020. hs. Viitattu 15.9.2020.
  26. Lukiot järjestykseen! Katso, miten yo-kirjoitukset sujuivat eri puolilla Suomea Yle.fi. 21.5.2019. Yle. Viitattu 9.7.2019.
  27. Hangö Gymnasium jälleen STT:n lukiovertailun ykkönen hs.fi. 1.6.2013. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 11.9.2014. Viitattu 20.10.2014.
  28. Valtavaara, Marjo & Mark, Autio: HS:n lukiovertailussa kaikki maan koulut: Etelä-Tapiolan lukio ykkönen 24.5.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 15.2.2019. Viitattu 20.10.2014.
  29. Lukioiden väliset erot ja paremmuusjärjestys 19.11.2014. VATT. Arkistoitu 8.12.2014. Viitattu 10.12.2014.
  30. Lukioiden väliset laatuerot ovat pääosin pieniä vatt.fi. 21.11.2014. VATT. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 4.12.2014.
  31. Jylla Hallinto jylla.fi. 22.4.2021. Viitattu 22.4.2021.
  32. Jyllan vaiheita jylla.fi. Espoonlahden lukio. Viitattu 20.10.2014.
  33. Vuosikertomus 2010–2011 (PDF) (sivu 27) jylla.fi. Espoonlahden lukio. Viitattu 14.12.2014.


    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.