Helsingin kaupungin pelastuslaitos
Helsingin kaupungin pelastuslaitos (tai lyhyemmin Helsingin pelastuslaitos) on Helsingin pelastustoimesta huolehtiva aluepelastuslaitos. Helsingin pelastuslaitos kuuluu Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan ja hoitaa Helsingin kaupungin alueen pelastustoimea yhtenä Suomessa toimivista 22 aluepelastuslaitoksesta. Muista pelastuslaitoksista poiketen tämä pelastuslaitos toimii vain yhden kunnan (Helsingin kaupungin) alueella. Helsingin pelastuslaitoksen toiminta on hajautettu Helsingin kaupungin alueelle yhteensä kymmenelle pelastusasemalle. Pelastusasemat sijaitsevat Kalliossa (keskuspelastusasema), Erottajalla, Jätkäsaaressa, Haagassa, Konalassa, Kontulassa, Käpylässä, Malmilla, Mellunkylässä, Herttoniemessä ja Suomenlinnassa. Lisäksi Helsingin pelastuslaitoksella on kolme miehittämätöntä meriasemaa sekä öljyntorjuntavarikko.
Helsingin pelastuslaitos vastaa palonehkäisyn valvonta- ja tarkastustehtävistä, palo- ja pelastustoiminnasta, lääkinnällisestä pelastustoiminnasta eli ensihoidosta ja kiireellisestä sairaankuljetuksesta Helsingin kaupungin alueella. Helsingin pelastuslaitos vastaa myös Helsingin pelastustoimen poikkeusolojen riskianalyysin ylläpitämisestä ja kehittämisestä, pelastustoimen poikkeusolojen valmiussuunnittelusta sekä väestönsuojeluvalmiuden suunnittelusta ja kehittämisestä. Lisäksi pelastuslaitos koordinoi Helsingin kaupungin väestönsuojeluun varautumista.
Helsingin pelastuslaitos ylläpitää omaa oppilaitosta, Helsingin Pelastuskoulua, joka antaa ammatillista koulutusta palomies-ensihoitajan ja paloesimiehen ammattiin. Pelastuskoulu kouluttaa henkilöstöä Helsingin pelastuslaitoksen tarpeisiin, ei yleisille työmarkkinoille. Helsingin Pelastuskoulu on valtion ylläpitämän Pelastusopiston ohella ainoa pelastusalan koulutusta antava oppilaitos Suomessa.
Vuoden 2023 alussa Helsingin pelastuslaitos siirtyi sote-uudistuksen myötä kaupunkiympäristön toimialalta uudelle Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle.
Historia
Pelastuslaitos jatkaa Helsingin vakinaisen palokunnan perinnettä. Vuonna 1755 vahvistettiin ensimmäinen palotointa koskeva ohjesääntö Helsingin kaupungissa. Suomen ollessa osa Venäjän keisarikuntaa uudistettiin Helsingin kaupungin palontorjuntavalmiutta vaiheittain.
Helsinkiin perustettiin vuonna 1861 Helsingin palokunta (myöhemmältä nimeltään Helsingin palolaitos), joka oli ensimmäinen vakituinen palokunta Suomessa. Helsingin kaupungissa panostettiin alusta alkaen ammattipalokunnan toimintaan. Ensimmäinen vapaaehtoispohjalta toimiva palokunta, Helsingin VPK, perustettiin kaupunkiin vuonna 1864, eli kolme vuotta palolaitoksen perustamisen jälkeen. Palolaitos toimi eri puolilla kaupunkia, mutta sillä ei ollut alkuaikoina vakituisia asemia. Vakituisen henkilökunnan ohella palolaitos käytti paljon kaupunkilaisten työvoimaa tulipalojen sammuttamisessa.
Helsingin palolaitos sai ensimmäisen asemansa vuonna 1891, kun Erottajan paloasema valmistui Korkeavuorenkadulle. Kallioon Agricolankadulle valmistui ensimmäinen paloasema vuonna 1914. Kallion asemasta tuli keskuspelastusasema vuonna 1975, kun operatiivisen toiminnan keskeisimmät toiminnot ja laitoksen johto muuttivat Erottajan asemalta Kallioon. Helsingin pelastuslaitoksen asemaverkosto on muuttunut kaupungin kasvamisen myötä. Käpylän asema perustettiin vuonna 1931 ja Haagan asema vuonna 1961 ja Malmin asema vuonna 1977. Uusimmat asemat ovat Mellunkylän, Herttoniemen ja Jätkäsaaren asemat, jotka avattiin vuonna 2003 (Mellunkylä), 2006 (Herttoniemi) ja 2011 (Jätkäsaari).
Helsingin palolaitos ja Helsingin väestönsuojelukeskus yhdistettiin vuonna 1991 Helsingin pelastuslaitokseksi. Yhdistymisen tarkoituksena oli tehostaa pelastus- ja väestönsuojelutoimintaa Helsingin kaupungissa. Helsingin väestönsuojelukeskus oli perustettu talvisodan alla vuonna 1939 ja se huolehti väestönsuojelutoiminnasta Helsingissä.
Vuonna 2004 muodostettiin Suomeen 22 aluepelastuslaitosta. Aluepelastuslaitoksille siirtyivät aikaisemmin kuntien vastuulla olleet pelastustoimen tehtävät. Lakimuutoksen jälkeen Helsingin pelastuslaitos on yksi 22 aluepelastuslaitoksesta, mutta uudistuksen myötä laitoksen alueellinen toiminta-alue ei muuttunut.
Hälytystoiminta siirtyi pois Helsingin pelastuslaitoksen vastuulta 1.10.2005 alkaen. Hälytystoimintaa ja Helsingin hätäkeskusta on ylläpitänyt tästä lähtien valtion Hätäkeskuslaitos.
Organisaatio
Helsingin pelastuslaitosta johtaa pelastuskomentaja. Pelastuslaitoksen pelastuskomentajana toimii Jani Pitkänen. Aiempi pelastuskomentaja Simo Weckstén toimi 1.11.2012-31.1.2020. Pelastuslaitoksen ylin päättävä elin on kaupunginvaltuuston valitsema Helsingin kaupungin pelastuslautakunta, jolle on siirretty kunnallista päätösvaltaa. Pelastuslautakunta ohjaa ja kehittää Helsingin pelastuslaitoksen toimintaa.
Helsingin pelastuslaitoksen palveluksessa oli vuoden 2020 lopussa 720 henkilöä, joista vakituisessa työsuhteessa oli 631 henkilöä ja määräaikaisessa 89 henkilöä.[1]
Toimialat
Pelastuslaitos jakautuu kolmeen osastoon:
- Pelastustoimen osasto vastaa pelastuslaitoksen palvelutuotannosta. Osasto jakautuu kolmeen palvelualueeseen.
- Hallinto- ja kehittämisosasto vastaa pelastuslaitoksen palvelujen suunnittelusta. Osasto vastaa pelastustoimen, ensihoidon, varautumisen, esikunnan, henkilöstöhallinnon, osaamisenhallinnan ja pelastuskoulun sekä toiminnanohjauksen ja viestinnän toiminnoista.
- Tekninen osasto vastaa laitoksen kaluston ja teknisen materiaalin hankinnasta, varastoinnista ja huollosta, laitoksen kiinteistöjen isännöinnistä ja huollosta, sekä tietoteknisistä palveluista.
Pelastusasemat
|
|
- VPK = vapaaehtoinen palokunta
Lähteet
- Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kotisivut[vanhentunut linkki]
- Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen toimintakertomus 2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Helsingin kaupungin kotisivut
- Rainer Alho: Hihamerkit kertovat. Palopää (2001) 4: s. 19
- Simo Weckstén pelastuskomentajan virkaan[vanhentunut linkki]
Viitteet
- Toimintakertomus 2020 (PDF) Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Viitattu 11.9.2021.
- Paloasemat.fi > Helsingin paloasemat paloasemat.fi.
Etelä-Karjala ·
Etelä-Pohjanmaa ·
Etelä-Savo ·
Helsinki ·
Itä-Uusimaa ·
Kainuu ·
Kanta-Häme ·
Keski-Pohjanmaa ·
Keski-Suomi ·
Keski-Uusimaa ·
Kymenlaakso ·
Lappi ·
Länsi-Uusimaa ·
Pohjois-Pohjanmaa ·
Pirkanmaa ·
Pohjanmaa ·
Pohjois-Karjala ·
Pohjois-Savo ·
Päijät-Häme ·
Satakunta ·
Varsinais-Suomi |