Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos

Joukkoliikenteen osuus suhteessa muihin liikennemuotoihin on Helsingissä suurempi kuin muissa Suomen kaupungeissa. Tähän vaikuttavat Helsingin asukastiheys, joka on Suomen oloissa korkea, sekä ahdas kaupunkirakenne ja joukkoliikenteen suuri käyttöaste^lähde?. Autoilun etujärjestö Autoliitto katsoo, että yhtenä syynä tähän on autoliikennettä haittaava yhdyskuntasuunnittelu.[6]

Helsingin kantakaupungin joukkoliikenne tukeutuu pääosin raitiovaunuihin, joita ajetaan 10–12 linjalla laskentatavasta riippuen.^lähde? Helsingin sisäiset bussilinjat sekä muualle pääkaupunkiseudulle Helsingin keskustasta säteittäisesti suuntautuvat seutulinjat on reititetty kantakaupungista ulos pääväyliä pitkin ja ne palvelevat kantakaupunkia pääosin ainoastaan pääväylien varrella, pysäkkivälien ollessa tyypillisesti harvempia kuin raitiovaunuilla. Lisäksi metrolla on kantakaupungin alueella seitsemän asemaa. Kantakaupungin liikenteeseen voidaan lukea myös Suomenlinnan lauttaliikenne, joka on HKL:n tytäryhtiö. Lauttaliikenteen liikennöintisopimukset tekee HSL Suomenlinnan Liikenne Oy:n kanssa.

Helsingin esikaupunkien liikenne perustuu pääosin tihein vuorovälein kulkevaan raskaaseen raideliikenteeseen sekä seutubusseihin. Itä-Helsingin joukkoliikenneyhteydet perustuvat 4–5 minuutin vuorovälein kulkevaan metroon. Metron suurimmille aluekeskuksiin sijoitetuille asemille on niitä ympäröiviltä asuinalueilta järjestetty linja-autoilla toimiva liityntäliikenne. Liityntäliikenne tarjoaa alueen asukkaille yhteyden myös omiin aluekeskuksiinsa.

Koillisen sekä läntisen Helsingin joukkoliikenneyhteydet perustuvat bussilinjojen lisäksi VR:n lähiliikenteeseen, jota liikennöidään tihein vuorovälein Kehäradalla sekä Keravan ja Leppävaaran kaupunkiradoilla. Suurempien asemien ympäristössä ajetaan liityntäbussilinjoja. Helsingin keskustasta säteittäisesti esikaupunkeihin suuntautuvat bussilinjat avustavat myös vähäisenä liityntäliikenteenä esikaupunkien rautatieasemille.

Säteittäisen liikenteen lisäksi Helsingissä on poikittaisia bussilinjoja, jotka palvelevat kaupungin itä-länsisuuntaista liikennettä. Joukkoliikenteen poikittaismatkoja on ainoastaan 14 % kaikista matkoista, ja tavoitteena onkin nostaa käyttöastetta poikittaisliikenteessä tuntuvasti. Tärkein parannus poikittaisliikenteessä viime vuosina on ollut runkolinja 550:n (ent. Jokeri-linjan) perustaminen Itäkeskuksen ja Westendinaseman välille. Linja on ollut hyvin suosittu, keräten kyytiinsä yli 20 000 matkustajaa päivittäin, ja sen muuttaminen pikaraitiotieksi on käynnistynyt.

Vuonna 2007 Helsingin sisäisessä liikenteessä tehtiin 219,9 miljoonaa matkaa, jotka jakautuivat eri liikennevälineille seuraavasti:[7]

Matkojen määrä on laskenut vuodesta 2001 lähtien vuoteen 2006 saakka. Vuonna 2007 matkamäärät olivat vain hieman suuremmat kuin vuonna 2006.

Vuonna 2007 linjakilometrejä kertyi seuraavasti:

Vuoden 2007 lopussa HKL:n henkilöstö jakautui seuraavasti:

Liikennelaitoksen lautakunta hyväksyi kokouksessaan 5. marraskuuta 1974 nuolikuvion liikennelaitoksen liikemerkiksi. Logo on viimeksi uusittu 1990-luvun loppupuolella, silloin uudistajana ja merkin piirtäjänä oli Viherjuuren Ilme Oy, joka on myöhemmin tunnettu myös nimellä Evia.

Logona on siis aiempina vuosina ollut pelkkä nuolikuvio, josta nykyinen versio on kehitetty, jolloin haluttiin korostaa, että koko kaupunkiliikenne järjestyy Helsingin kaupungin liikennelaitoksessa eli HKL:ssä (metron oranssi, ratikan vihreä, bussin sininen). Nykyinen logo muodostuu siis tunnuksesta ja kirjaimista HKL HST yhdistelmänä.

Logo on aiemmin ollut esimerkiksi pelkkä valkoinen nuoli sinisellä pohjalla, aikana jolloin sininen oli täysin hallitseva Helsingin kaupungin liikennelaitoksen väri. Metrojunien kyljissä nuolikuvio oli tosin oranssilla ja raitiovaunuissa vihreällä pohjalla. Nuolikuvio toimi myös vuosikymmeniä Helsingin sisäisen liikenteen tunnuksena mustan värisenä keltaisella pohjalla (ns. yhteistariffitunnuksena).

HKL omistaa kevyen raivausyksikön (operatiivinen tunnus RHE125), jonka asemapaikkana on Töölön raitiovaunuvarikko[8]. Vuonna 2013 RHE125 hälytettiin 28 tehtävään.[9] Töölön raitiovaunuvarikolla sijaitsee myös entinen raivausyksikkö, jonka tunnus on H055.

• Hevosomnibusliikenne alkoi 14. maaliskuuta 1888.
• Hevosraitioliikenne alkoi 21. kesäkuuta 1891.
• Sähköraitiotieliikenne alkoi 4. syyskuuta 1900.
• Kaupunki osti pääosan Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiön osakkeista 1913.
• Linja-autoliikenne alkoi 1936.
• Helsingin Raitiotie ja Omnibus Oy muutettiin Helsingin kaupungin liikennelaitokseksi 1. tammikuuta 1945.
• Johdinautoliikenne alkoi 1949 ja lopetettiin 1974, myöhemmin johdinautoja käytettiin vielä koeluonteisesti 1979–1985.
• Tarkastusmaksun periminen liputtomilta matkustajilta aloitettiin 1. kesäkuuta 1980 ja matkalippujen tarkastajat aloittivat työnsä. Samalla sallittiin lipun etukäteen ostaneiden matkustajien nousta kuljettajarahastusraitiovaunuihin takaovesta.
• Metroliikenne alkoi 2. elokuuta 1982.
• Uudet matalalattiaiset Variotram-raitiovaunut tulivat käyttöön 1999.
• Uudet M200-sarjan metrojunat otettiin käyttöön 2001.
• Vuoden 2005 alusta HKL-Bussiliikenteen yhtiön nimeksi muutettiin Helsingin Bussiliikenne Oy.
• Vuoden 2010 alusta liikenne- ja aikataulusuunnittelu sekä matkalippujen tarkastus siirtyi HSL:ään. HKL:n rooliksi jäi raitiovaunujen ja metron liikennöinti.

Kalusto:

• Hannikainen, Jukka; Leinomäki, Pertti & Tylli, Reima: Sinisen bussin tarina – Stadin dösät 1936–1967. Kustantaja Laaksonen, 2007. ISBN 978-952-99685-3-4.
• Hannikainen, Jukka & Leinomäki, Pertti: Sinisen bussin tarina II – Stadin dösät 1968–1991. Kustantaja Laaksonen, 2009. ISBN 978-952-5805-06-2.

• HKL:n virallinen sivusto
• HSL:n reittiopas