Helsingin Kansanteatteri
Helsingin Kansanteatteri oli vuosina 1899–1965 toiminut helsinkiläinen teatteri, joka oli toinen nykyisen Helsingin kaupunginteatterin edeltäjistä. Se tunnettiin historiansa aikana useilla eri nimillä.
| Osa artikkelisarjaa: | ||||||||||||||
| Työväenkulttuuri Suomessa | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
|
||||||||||||||
|
||||||||||||||
|
||||||||||||||
|
||||||||||||||
Historia
Työväen Teatteri
Helsingin Kansanteatterin historia alkaa vuonna 1883 perustetun Helsingin Työväenyhdistyksen näytelmäkerhosta, joka vuonna 1899 aloitti säännöllisen toimintansa Työväen Teatterin nimellä. Sen ensimmäiseksi johtajaksi valittiin näyttelijä Hilma Rantanen. Työväen Teatteri esiintyi aluksi Helsingin Työväenyhdistyksen toimitiloissa Yrjönkadulla, kunnes siirtyi syksyllä 1906 Vanhalle Ylioppilastalolle.[1]
Kansan Näyttämö
Maaliskuussa 1907 Työväen Teatterin tukijat perustivat osakeyhtiön ja se jatkoi Kaarle Halmeen johtamana toimintaansa nimellä Kansan Näyttämö. Vuonna 1912 teatteri ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, kun senaatti lakkautti Kansan Näyttämön saaman valtionavun, mutta toiminta kuitenkin jatkui näyttelijöiden rahoittamana. Vuonna 1922 näyttelijä Mia Backman tuli toistamiseen teatterin johtoon ja samalla alkoi suuri nousukausi. Hänen johdollaan esitettiin muun muassa kokeilevia saksalaisia ekspressionistisia sekä moderneja italialaisia näytelmiä. Kansan Näyttämön varsinaisena erikoisalana oli kuitenkin operetti.[1]
Helsingin Kansanteatteri ja Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri
1930-luvun laman myötä Kansan Näyttämö ja 1926 perustettu Koiton Näyttämö päättivät yhdistyä vuonna 1933 ja näin syntyi Helsingin Kansanteatteri. Mia Backmanin rinnalle toiseksi johtajaksi tuli Eino Jurkka ja vuotta myöhemmin tehtävään nimitettiin Eino Salmelainen.[1] Hänen yhteistyönsä Hella Wuolijoen kanssa toi Kansanteatterille useiden Niskavuori-näytelmien kantaesitykset.[2]
Helsingin Kansanteatteri esiintyi Vanhan ylioppilastalon lisäksi myös Koiton talolla vuoteen 1948 saakka, jolloin Raittiusyhdistys Koitto lopetti yhteistyön. Tämän jälkeen Kansanteatteri yhdistyi Helsingin Työväen Teatterin kanssa ja uusi teatteri jatkoi toimintaansa nimellä Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri. Molemmilla oli kuitenkin oma näyttämö ja johtaja sekä omat näyttelijät. Kansanteatteri esitti omia näytelmiään edelleen Vanhalla ylioppilastalolla. Vuonna 1961 molempien teatterien näyttelijäkunnat yhdistettiin ja Helsingin kaupunginteatteri puolestaan perustettiin Kansanteatteri-Työväenteatterista vuonna 1965.[1]
Teatterin johtajia
- Työväen Teatteri
- Hilma Rantanen 1899–1907
- Kansan Näyttämö
- Kaarle Halme 1907–1912
- Pekka Alpo 1912–1914
- Mia Backman 1914–1917, 1922–1933
- Ilmari Räsänen 1918–1921
- Teuvo Puro 1930
- Helsingin Kansanteatteri
- Mia Backman 1933–1934
- Eino Jurkka 1933–1934
- Eino Salmelainen 1934–1940
- Arvi Kivimaa 1940–1949
- Glory Leppänen 1949–1951
- Verneri Veistäjä 1951–1955
- Jorma Nortimo 1955–1957
- Matti Kassila 1957–1959
- Sakari Puurunen 1959–1965
Lähteet
- Valpola, Veli (toim.): Uusi Tietosanakirja 7, s. 462. Tietosanakirja Oy, Helsinki, 1961.
- Kansanteatterin suosio kasvaa Teatterimuseo. Viitattu 5.8.2015.