Helsingin alueellinen jako

Kaupunginosajako on kaupungin virallinen aluejako. Sillä tarkoitetaan Helsingin kaupunginvaltuuston kaavoituksella vahvistamaa jakoa kaupunginosiin. Sen asema on erityisen keskeinen, kun käsitellään kiinteistöjä koskevia asioita, sillä asemakaavoitus ja kiinteistöjärjestelmä perustuvat kaupunginosajakoon.

Jako noudattaa kaavaa kaupunginosa – kortteli – tontti.

Kaupunginosat jaetaan kortteleihin ja korttelit tontteihin. Lisäksi kaupunginosiin sisältyvät niiden yleiset alueet. Helsingissä on 60 kaupunginosaa, joista kaupunginosat 01–59 on numeroitu kahdella numerolla. Myös Aluemeri muodostaa oman kaupunginosansa, mutta sillä ei ole numeroa.

Ensimmäiset nykyisistä kaupunginosista syntyivät 1800-luvulla, kun Helsingille alettiin laatia asemakaavoja. Virallisen nimen kukin kaupunginosa saa nykyisin asemakaavassa, aiemmin nimi annettiin erillisellä päätöksellä. Rakennusjärjestyksen 36. pykälän mukaan asemakaava käsittää myös kaupunginosien nimet tai numeron, rakennuskorttelien numerot ja katujen nimet sekä, mikäli pidetään tarpeellisena, puistojen ja torien ynnä muiden alueiden nimet. Helsingin kaupunginosat saivat viralliset nimet vuonna 1959. Sitä ennen virallisissa yhteyksissä käytettiin kaupunginosan numeroa ja nimet olivat epävirallisia kutsumanimiä.

Kaupunginosajako pyritään pitämään mahdollisimman muuttumattomana. Tämä johtuu siitä, että kun tontti rekisteröidään lakisääteiseen kiinteistörekisteriin, tontille annetaan kiinteistötunnus, jonka yhtenä osana on kaupunginosan numero. Näin kaupunginosan muutos muuttaisi kiinteistötunnuksia. Tunnus olisi muutettava paitsi rekistereihin ja karttoihin, myös kaikkiin kiinteistöjä koskeviin asiakirjoihin. Uusittavia asiakirjoja olisivat esimerkiksi kiinteistöjen omistajien, vuokramiesten ja velkojien hallussa olevat kiinteistörekisteriotteet, lainhuudatustodistukset, rasitustodistukset ja panttikirjat.

Piirijako on luotu Helsingin kaupungin hallinnon ja tilastoinnin tarpeita varten. Sen rajat noudattavat osittain kaupunginosien rajoja, mutta kaupunginosajaon ja piirijaon erona on se, että piirijaolla muodostetaan kaupunginosia suurempia toiminnallisia alueita. Toinen tärkeä ero on niiden syntytapa. Piirijako voidaan luoda kaupunginhallituksen päätöksellä, kun taas kaupunginosa virallistuu vain asemakaavoituksella.

Piirijako noudattaa kaavaa suurpiiri – peruspiiri – osa-alue – pienalue.

Suurpiirit

Helsingin kahdeksan suurpiiriä.

Helsinki jaetaan kahdeksaan suurpiiriin, jotka numeroidaan 1–8. Suurpiirit ja niiden asukasluvut 1.1.2018 olivat[1]:

1 sininen Eteläinen suurpiiri: 116 442

2 magenta Läntinen suurpiiri: 109 306

3 oranssi Keskinen suurpiiri: 92 618

4 vihreä Pohjoinen suurpiiri: 43 112

5 punainen Koillinen suurpiiri: 99 765

6 vaaleanvihreä Kaakkoinen suurpiiri: 51 407

7 keltainen Itäinen suurpiiri: 112 012

8 syaani Östersundomin suurpiiri: 2 007 (Sipoosta 2009 Helsinkiin liitetty alue[2])

Päätösten liitteenä on yleensä kartta, johon on piirretty tarkat rajat.

• Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18. toukokuuta 1886 (14 §) kaupunginosien III, IV, V, VI ja VII rajain järjestelyä koskevan ehdotuksen. Rajoja järjestelty vähäisessä määrin, esimerkiksi korttelissa n:o 60 olevat suomalaisen lyseon tontit n:o 2, 4 ja 6 siirretty VI kaupunginosasta VII kaupunginosaan.
• Kaupunginvaltuusto päätti 8. kesäkuuta 1921 (12 §) vaihtaa nimen "Hieta- ja Jätkäsaaren satama" nimeen "Länsisatama".
• Kaupunginhallitus päätti 9. toukokuuta 1946 (1492 §) ilmoittaa kiinteistölautakunnalle ettei sillä ole mitään sitä vastaan, että lautakunnan ehdotusta liitosalueen jaoksi kaupunginosiin käytetään ohjeena asemakaavoja laadittaessa.
• Kaupunginhallitus päätti 26. helmikuuta 1959 (718 §) hyväksyä kaupunginosien ja osa-alueiden nimet ja rajat. Kaupunginosille annettiin paitsi virallinen numero myös virallinen nimi.
• Kaupunginhallitus päätti 23. huhtikuuta 1959 (1230 §) muuttaa 718 §:ssä tekemäänsä päätöstä. Viikin (n:o 36) kaupunginosan Pihlajamäen osa-alue siirrettiin Malmin (n:o 38) kaupunginosaan. Pihlajamäen osa-alueeseen liitettiin myös Ala-Malmin osa-alueesta Latokartanontien ja Pukinmäentien rajoittama alue.
• Kaupunginhallitus päätti 19. marraskuuta 1959 (3031 §) asukkaiden anomuksesta muuttaa Etelä-Kaarelan (n:o 33) kaupunginosan osa-alueen Vanhainen – Gamlas nimen Kannelmäki – Gamlas nimeksi.
• Kaupunginhallitus päätti 2. toukokuuta 1962 (1252 §) muuttaa vuonna 1959 (718 §) tekemäänsä päätöstä. Haagan (n:o 29) kaupunginosaan muodostettiin uusi Kivihaka – Stenhagen -niminen osa-alue. Munkkiniemen (n:o 30) kaupunginosaan muodostettiin uusi Niemenmäki – Näshöjden -niminen osa-alue.
• Kaupunginhallitus päätti 24. toukokuuta 1962 (1487 §) muuttaa vuonna 1959 (718 §) tekemäänsä päätöstä. Puistola – Parkstad (n:o 41) kaupunginosan nimi muutettiin nimeksi Suurmetsä – Storskog ja 41. kaupunginosa jaettiin neljäksi osa-alueeksi, joiden nimet ovat Puistola – Parkstad, Tattarisuo – Tattarmossen, Heikinlaakso – Henriksdal ja Jakomäki – Jakobacka.
• Kaupunginhallitus päätti 17. lokakuuta 1963 (2855 §) kehottaa kaupungin virastoja ja laitoksia piirijakoja muodostaessaan tai tarkastaessaan ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon vahvistetut kaupunginosien ja osa-alueiden rajat sekä käyttämään kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston laatiman, esityslistan liitteenä olevan ehdotuksen mukaisia osa-alueiden epävirallisia numero-kirjaintunnuksia.
• Kaupunginhallitus päätti 25. marraskuuta 1965 (3086 §) vahvistaa 1. tammikuuta 1966 kaupunkiin liitettävästä alueesta muodostettavan kaupunginosan nimeksi Vuosaari – Nordsjö ja numeroksi 54. Äänestyksessä nimiehdotus Vuosaari – Norsö hävisi äänin 4 – 13.
• Kaupunginhallitus päätti 24. helmikuuta 1966 (588 §) vahvistaa Mellunkylän (n:o 47) kaupunginosan Kontula- ja Vesala-nimisten osa-alueiden rajan.
• Kaupunginhallitukselle esitettiin 22. lokakuuta 1973 (3138 §) pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan työvaliokunnan esitys tilastoissa käytettävän aluejaon ja -numeroinnin vakiinnuttamisesta sekä tilastotoimiston, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston asiasta antamat lausunnot. Kaupunginhallitus päätti vahvistaa kaupunginosien, osa-alueiden sekä pienalueiden rajat. Samalla päätettiin vahvistaa Pasilan (n:o 17) kaupunginosan neljän osa-alueen nimiksi Länsi-Pasila – Västra Böle, Keski-Pasila – Mellersta Böle, Itä-Pasila – Östra Böle ja Pohjois-Pasila – Norra Böle; Oulunkylän (n:o 28) kaupunginosan uuden osa-alueen nimeksi Maunulanpuisto – Månsasparken; ja Vuosaaren (n:o 54) kaupunginosan neljän osa-alueen nimiksi Keski-Vuosaari – Mellersta Nordsjö, Nordsjön kartano – Nordsjö gård, Uutela-Niinisaari – Nybondas-Bastö sekä Meri-Rastila – Havs-Rastböle.
• Kaupunginhallitus päätti 26. tammikuuta 1976 (307 §) kaupunkisuunnitteluviraston esityksestä muuttaa vuonna 1973 (3138 §) vahvistamaansa kaupunginosien, osa-alueiden sekä pienalueiden rajat 28. elokuuta 1975 päivätyn aluejakokartan mukaisiksi.
• Kaupunginhallitus päätti 13. joulukuuta 1982 (2900 §) yhtenäisen piirijakojärjestelmän toteuttamisesta kaupungin hallintokuntien toiminnassa.
• Kaupungin johtajistotoimikunta päätti 6. kesäkuuta 1984, että piirijakojärjestelmän toteuttamisesta annetaan ohjeita kaupungin yleisissä suunnitteluohjeissa seuraaville vuosille.
• Kaupunginhallitus päätti 11. kesäkuuta 1984 (1683 §) vahvistaa piirijakojärjestelmän suur- ja peruspiirien nimet. Lisäksi päätettiin vahvistaa seuraavat osa-alueiden nimet: 402 Tapulikaupunki – Stapelstaden, 403 Töyrynummi – Lidamalmen, 484 Tattariharju – Tattaråsen ja 474 Kivikko – Stensböle. Kivikko kuului aiemmin Malmin (n:o 38) kaupunginosaan numeronaan 384.
• Kaupunginhallitus päätti 6. elokuuta 1984 (1969 §) muuttaa 1683 §:ssä tekemäänsä päätöstä ja korjata siinä olevan kirjoitusvirheen. Tattariharjun osa-alueen oikea numero on 384 eikä 484.
• Kaupungin johtajistotoimikunta päätti 6. kesäkuuta 1984 (167 §) piirijakojärjestelmän toteuttamisohjeiden hyväksymismenettelystä.
• Kaupunginhallitus päätti 8. joulukuuta 1986 (3199 §) tarkistaa piirijaon kaupungin suunnitteluohjeisiin sisältyvien muutosehdotusten mukaisesti. Muutokset olivat vain rajamuutoksia eivät nimiin liittyviä.
• Kaupunginvaltuusto päätti 2. toukokuuta 1990 (asia 4) hyväksyä suurpiirien maantieteellisen jaon.
• Kaupunginhallitus päätti 26. marraskuuta 1990 (2461 §) hyväksyä kaupungin suunnitteluohjeet vuosiksi 1991 ja 1992. Ohjeiden liitteessä 4 on aluejakoihin tehtävät muutokset: rajamuutosten lisäksi muutettiin peruspiirin 205 ja kaupunginosan 33 nimi Etelä-Kaarela – Södra Kårböle nimeksi Kaarela – Kårböle, osa-alue 355 Niskala liitettiin kokonaan osa-alueeseen 354 Haltiala, Vuosaaren peruspiiriin muodostettiin uusi osa-alue 545 Kallahti – Kallvik.
• Kaupunginhallitus päätti 2. joulukuuta 1996 (1738 §) hyväksyä suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 1997 ja 1998. Tähän sisältyy piirijaon rajamuutoksia sekä uusi osa-alue 457 Itäkeskus – Östra centrum. Lisäksi todettiin, että asemakaavan muutoksen vuoksi kaupunginosien 39 (Tapaninkylä) ja 40 (Suutarila) raja poikkeaa peruspiirin rajasta.
• Kaupunginhallitus päätti 7. kesäkuuta 1999 (809 §) hyväksyä osa- ja pienaluejaon muutokset ja rajantarkistukset ja vahvistaa uusien osa- ja pienalueiden numerot. Edelleen kaupunginhallitus päätti hyväksyä uusille osa-alueille seuraavat nimet: 287 Veräjälaakso – Grinddal, 306 Talinranta – Talistranden, 361 Viikinranta – Viksstranden, 363 Viikin tiedepuisto – Viks forskarpark, 364 Viikinmäki – Viksbacka, 386 Pihlajisto – Rönninge, 434 Herttoniemenranta – Hertonäs strand (entinen nimi Herttoniemen satama – Hertonäs hamn), 475 Kurkimäki – Tranbacka, 543 Uutela – Nybondas, 546 Aurinkolahti – Solvik, 547 Rastila – Rastböle, 548 Niinisaari – Bastö, 549 Mustavuori – Svarta backen.
• Kaupunginhallitus päätti 2. toukokuuta 2007 (624 §) hyväksyä osa-alueiden nimien korjaukset, uusien osa-alueiden nimet ja numerot sekä uudet pienalueet. Päätöksellä Hakuninmaan osa-alue jaettiin kahtia Hakuninmaan ja Kuninkaantammen osa-alueiksi, ja Toukolan osa-alue jaettiin Toukolan ja Arabianrannan osa-alueiksi.
• Kaupunginhallitus päätti 8. joulukuuta 2008 (1464 §) muodostaa Sipoosta ja Vantaalta tulevista alueista viisi uutta kaupunginosaa, yhden uuden suurpiirin, yhden uuden peruspiirin ja kuusi uutta osa-aluetta.
• Kaupunginhallitus päätti 26. marraskuuta 2012 (1329 §) jakaa Sörnäisten, Hermannin ja Lauttasaaren kaupunginosat osa-alueisiin, muodostaa Pikku Huopalahden, Honkasuon ja Alppikylän erillisiksi osa-alueiksi sekä muuttaa eräiden osa-alueiden nimiä ja rajoja.[3][4]

• Tärkein lähde on kaupunginhallituksen pöytäkirjat ja pöytäkirjojen liitteet. Niihin voi tutustua kaupungintalon kirjaamossa ja 20 vuotta vanhempiin päätöksiin kaupunginarkistossa.
• Helsingin kaupunginarkiston vanhat kartat.
• Helsingin kadunnimet, Helsinki 1970.
• Helsingin kaupungin historia, Helsinki 1950–1967.
• Aluejaot Helsingin kaupungissa. Hallintokuntien aluejakotarpeet 1980 sekä kaupunginhallinnon ulkopuoliset aluejaot. Helsingin kaupunki, tilastokeskus 31.3.1981.
• Helsingin kaupungin aluejakokäytännöt 1.1.1980. Helsingin kaupungin tilastokeskuksen muistioita elokuulta 1980.

• Helsingin piirijakojärjestelmä (kartta 26.11.2012 päätetystä aluejaosta)
• Helsingin piirijakojärjestelmä (kartta 8.12.2008 päätetystä aluejaosta)
• Helsingin henkikirjoitettu väestö kaupunginosittain 1.1.1875-1960 (Arkistoitu – Internet Archive)