Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu

Jo vuonna 1882 alettiin suunnitella uuden yliopistoon johtavan yksityisen suomenkielisen tyttökoulun perustamista Helsinkiin, mutta lopulta perustajat kääntyivätkin yhteiskouluajatuksen kannalle. Malli muodostui myöhemmin merkittäväksi esikuvaksi muille oppikouluille eri puolilla maata.[3] Koulun perustamislupa annettiin vuonna 1886 professori Thiodolf Reinille ja vapaaherra E. G. Palménille. Koulun omisti alkuun joukko yksityisiä henkilöitä ja myöhemmin vuodesta 1892 alkaen osakeyhtiö. Alkuvuosinaan koulu toimi Kampissa useissa osoitteissa, kunnes 1890 valmistui oma koulutalo osoitteeseen Yrjönkatu 24.[4] Sen tieltä purettiin J. V. Snellmanin entinen kotitalo.[3] Koulu toimi Yrjönkadun ja Kalevankadun kulman koulutalossa vuoteen 1937, jolloin valmistui uusi rakennus Etu-Töölöön osoitteeseen Nervanderinkatu 13. Nykyisiin tiloihin Etelä-Haagaan koulu muutti 1972.[4] Nykyisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtipariskunta Heikki ja Kaija Siren.[3] Väinö Vähäkallion suunnittelema Nervanderinkadun koulutalo oli sittemmin Museoviraston tiloina ja vuodesta 2014 siellä on ollut Sibelius-Akatemia,[5] Yrjönkadun talo on purettu.

SYK tunnettiin alusta alkaen uudistusmielisenä, ja monet sen käyttöön ottamat kokeilut ovat sittemmin vakiintuneet koko koululaitokseen. Peruskouluun siirryttäessä 1977 koulun rakenne säilyi entisellään. Elokuussa 1990 koulusta tuli Suomen ensimmäinen IB-lukio, kun kansainväliseen International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen linja perustettiin.[4]

SYK:ssa voi opiskella A-kielenä englannin lisäksi saksaa, ranskaa tai venäjää. B-kielenä opiskellaan ruotsia. SYK:ssa on mahdollista opiskella yllä mainittujen kielien lisäksi espanjaa, italiaa, arabiaa, japania sekä koreaa.[7]

SYK:ssa oli aiemmin A-kielilinjojen ohella myös lyhyiden vieraiden kielten linja, mutta se lakkautettiin vuonna 2021, ja osa vapautuneista aloituspaikoista siirrettiin A-kielilinjoille. SYK:n tarjoama lyhyiden vieraiden kielten kurssivalikoima säilyi kuitenkin ennallaan[8]

SYK:lla on ystävyyskouluja Saksassa, Ranskassa ja Venäjällä. Lukion opiskelijoista monet osallistuvat Ranskan tai Saksan opiskelijavaihtoon sekä opintomatkoille. Myös venäjänlukijoista monet osallistuvat Moskovan yliopiston kielikurssille.[7][9][10]

SYK:ssa voi lukiossa suorittaa ranskan kielen virallisen kansainvälisen DELF-kielitutkinnon, saksankielisen Deutsches Sprachdiplom -kielitutkinnon ja venäjän kielen Pushkin-kielikokeen.[7]

Koulun tiloissa sijaitsee kouluravintola SYKE, jossa oppilaat ja opiskelijat syövät lounasta. Kouluravintolassa on myös välipalamyynti iltapäivisin.[11]

Anssi Asunta: Suomalaisen yhteiskoulun kineettinen kuutioveistos (1986)

Koulussa sijaitsee myös kirjasto, jossa työskentelee oma kirjastonhoitaja.[12] Koulun erillisellä liikuntatalolla sijaitsee liikuntasali, pukuhuoneet sekä koulun uimahalli, jossa on neliratainen, 25-metrinen uima-allas sekä uinnin harjoitteluallas. Uimahallin pukuhuoneissa on omat erilliset saunatilat tytöille ja pojille. Myös koulun oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä oleva kuntosali sijaitsee liikuntatalolla.[13][14]

Lisäksi koulussa on 600-paikkainen juhlasali, jossa järjestetään koulun kevät- ja joulujuhlien lisäksi muun muassa 8.-luokkalaisten esittämä joulunäytelmä ja 9.-luokkalaisten esittämä musikaali.[13]

Koulun pihalla sijaitseva Anssi Asunnan taideteos "Suomalaisen yhteiskoulun kineettinen kuvaveistos" on kuutiolta näyttävä optinen illuusio. Teos tilattiin koulun 100-vuotisjuhlaa varten vuonna 1986.[15]

SYK on tullut tunnetuksi menestyksekkäänä oppilaitoksena niin keskiarvorajojen kuin ylioppilaskirjoitustulostenkin perusteella.[16][17] Erityisesti sen lukion maine on korkealla, ja sitä tituleerataankin yhdeksi Helsingin eliittilukioista.[18]

Ylioppilaskirjoituksissa SYK:n opiskelijat ovat menestyneet erinomaisesti äidinkielen kokeissaan. Esimerkiksi keväällä 2015 koulun 119 ylioppilaasta 95 kirjoitti joko laudaturin tai eximian.[19]

Myös pitkän matematiikan YO-kokeissa menestys on ollut erinomaista; kevään 2021 pitkän matematiikan kirjoittajista 53% kirjoitti joko laudaturin tai eximian ja seitsemän ylioppilasta vastaanotti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön stipendin erinomaisesta menestyksestään.[20][21]

Vuosien 2008–2021 parhaiten ylioppilaskirjoituksissa menestyneiden lukioiden vertailuissa SYK oli ensimmäisellä sijalla kolme kertaa ja sijoilla 2-4 yhteensä yhdeksän kertaa. Sijoilla 5 ja 8 SYK oli yhteensä kaksi kertaa.

SYK:n lukion oppilaat ja opiskelijat ovat menestyneet hyvin ylioppilaskirjoitusten lisäksi monenlaisissa kilpailuissa. Kansallisen Talousguru-kilpailun finaaliin koulun opiskelija on päässyt ainakin 14 kertaa (muun muassa vuosina 2004[22], 2008[23], 2009[24], 2010[25], 2011[26], 2012[27], 2013[28], 2014[29], 2015[30], 2016[31], 2018[32], 2020[33], 2022[34] ja 2023[35]). Talousguru-kilpailun ensimmäiset sijat ovat osuneet SYK:n opiskelijoille viidesti (vuosina 2004, 2009, 2010, 2012 ja 2020). Mikään muu Suomen kouluista ei ole voittanut Talousguru-kilpailua yhtä montaa kertaa. [36][37][22]

Menestystä on tullut myös muun muassa Oikeusguru-kilpailusta, turvallisuuspolitiikan Turpotietäjä-kilpailusta sekä Euroopan keskuspankin Generation €uro -rahapolitiikkakilpailusta.[38][39][40]

SYK:ssa jokainen lukiolainen kuuluu automaattisesti ja maksutta teinikuntaan (lyh. TK).[47] Teinikunta valitsee marras-joulukuussa TK-vaaleissa keskuudestaan teinikunnan hallituksen, johon valitaan neljä ensimmäisen vuoden opiskelijaa (varapuheenjohtaja ja kolme rivijäsentä) ja viisi toisen vuoden opiskelijaa (puheenjohtaja ja neljä rivijäsentä).[48]

Teinikunnan hallituksen tehtävänä on valvoa lukiolaisten etuja, ylläpitää lukiolaisten TK-tilaa sekä järjestää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Näitä tapahtumia ovat muun muassa vaalipaneelit vaalien aikaan, glögitapahtuma joulukuussa sekä erilaiset teemaviikot ja teemapäivät. [49][50]

Hallitus on myös useampaan otteeseen järjestänyt SYK:n lukiolaisille tarkoitetun "Copa de Kuutio" -jalkapalloturnauksen.[51][52]

SYK:n alumniyhdistys Syke ry on valinnut vuodesta 2014 alkaen kaksi vuoden sykkiläistä. Valinnan edellytyksenä on ansioituminen jollakin yhteiskunnallisella alueella tai alalla (esimerkiksi kulttuuri, talous tai teknologia).[53]

• SYK:n kotisivut
• Kotilainen, Sofia: Uskallusta ja uusia pedagogisia avauksia: Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun 125-vuotisjuhlateos Kirja-arvostelu teoksesta Alanko, Anja-Liisa; Hietanen, Irmeli; Niiranen, Jukka; Uusi-Hallila, Tuula (toim.): Rohkea koulu: SYK Nervanderinkadulta Isonnevantielle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. (Agricolan kirja-arvostelut 3.1.2012)

• Elämä jatkuu koulun pienoismaailmassa, vaikka abiturientit jättävätkin sen. Koulupäivä Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa, Kuva, 15.03.1939, nro 6, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot