Helsingin Saalem-seurakunta

Saalemin kokous Hippodromilla vuonna 1932.

Suomeen helluntaiherätys tuli vuonna 1911, jolloin norjalainen metodistipastori Thomas Ball Barratt vieraili ensi kerran Suomessa. Kotimaa-lehden silloinen päätoimittaja Pekka Brofeldt antoi asialle palstatilaa. Helsingissä syntyi herätyksen johdosta vuonna 1920 kaksikielinen seurakunta Filadelfia, jonka paimeneksi valittiin vuonna 1925 Helsingissä yliopisto-opintonsa suorittanut metsänhoitaja Eino I. Manninen.

Kaksikielisen työn käytännöllisten vaikeuksien vuoksi Manninen päätti yhdessä joidenkin muiden suomenkielisten uskovien kanssa perustaa uuden seurakunnan, joka otti nimekseen Saalem. Saalem-seurakunnan perustava kokous pidettiin 5. maaliskuuta 1928. Perustamiskokouksessa olivat mukana Juho Antikainen, Veikko Antikainen, Birger Gröhn, K.A. Hellman, Onni Kaisla, Otto Laitinen, Rafael Lalu, Paavo Louhi, Eino I. Manninen, Arvo Muhonen ja Väinö Tollman.[2] Manninen toimi seurakunnan vastaavana paimenena lähes 40 vuotta aina kuolemaansa saakka. Alkuaikoinaan Saalem-seurakunta kokoontui useissa vuokratiloissa mm. Kalliossa Pengerkadulla sijainneessa Pylvässalissa.[3] Viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana jäsenmäärä kasvoi yli 800:aan.[4] Vuonna 1934 Saalem yhdistyi toisen helluntaiseurakunnan, Siloamin kanssa.[1]

Seurakunta järjesti 1930-luvulla suurkokouksia, mutta Helsingissä ei ollut tuolloin monia soveltuvia tiloja. Muun muassa Smith Wigglesworthin ja Donald Geen suurkokoukset järjestettiin Hippodromilla. Filadelfian käynnistämää raamattukoulutyötä järjestettiin Saalemissa aina vuoteen 1952, kunnes helluntaiherätyksen raamattuopisto perustettiin Paimioon. Raamattukouluja pidettiin mm. Heimolan salissa.[5] Vuonna 1932 Saalem-seurakunta järjesti ensimmäisen helluntaikonferenssin Heimolassa.[6]

Pohjoismainen helluntaikonferenssi Messuhallissa vuonna 1946.

Vuonna 1938 Saalem-seurakunta muutti ensimmäiseen omaan rukoushuoneeseensa, kun uusi tila valmistui osoitteeseen Pengerkatu 9. Tilan vihkiäisjuhlaan osallistui myös pohjoismaisen helluntaiherätyksen liikkeellepanija Thomas Ball Barratt. Tilan urakoitsija oli Heikki Honkanen. Pengerkadun "Vanha Saalem" palveli seurakuntaa lähes 40 vuotta, aina vuoteen 1978 asti.[7]

Toisen maailmansodan aika oli seurakunnalle vaikeaa. Talvi- ja jatkosota katkaisi normaalin seurakunnallisen kokoustoiminnan, kun monet miehet joutuivat rintamalle. Kokouksia kuitenkin pidettiin yllä myös hälytysten aikana. Sodan loputtua seurakunnan eri työmuodot käynnistyivät uudelleen ja toiminta laajeni voimakkaasti.[4] Eino Mannisen ehdokkuus eduskuntavaaleissa johti Saalem-seurakunnan hajaantumiseen. Osa seurakuntalaisista perusti 1945 Lauri Hokkasen johdolla Siion-seurakunnan.[1]

Kasvu 1950- ja 1960-luvulla oli tasaista, mutta hitaampaa kuin alkuaikojen kasvu. Vuonna 1950 William Branhamin vierailun yhteydessä järjestettiin suurkokous Messukeskuksessa. Suurkokoukset seurasivat toisiaan ja seurakunnassa vierailivat mm. Oral Roberts vuonna 1961 ja David Wilkerson vuonna 1967. Maailman helluntaiyhteisön Maailmankonferenssi järjestettiin Helsingissä vuonna 1964. Seurakunta rakensi rukoushuoneen Malmille vuonna 1954. Vuosikymmenten aikana Saalem-seurakunta on synnyttänyt lukuisia rukouspiirejä, seurakuntia ja uusia toimintapisteitä. Vuonna 1969 itäisten kaupunginosien toiminta vakiintui, kun Kontionmaja vihittiin käyttöön.[8]

Saalem-temppeli Näkinkujalla Helsingin Hakaniemessä.

1970-luvulla, kun Pengerkadun tilat eivät enää vastanneet kasvaneen toiminnan vaatimuksia, alettiin suunnitella uutta rukoushuonetta, joka valmistui Hakaniemeen osoitteeseen Näkinkuja 3. Uuden Saalem-temppelin suunnitteli arkkitehti Veikko Gröhn ja rakentamisesta vastasi Rakennusliike Puolimatka. Uuden 1620 istumapaikkaa käsittävän Saalem-temppelin vihkiäisjuhlaa vietettiin 1. tammikuuta 1978.[9] Vihkiäistilaisuuteen tervehdyksiä toivat Helsingin kaupunginjohtaja Teuvo Aura ja Helsingin piispa Aimo T. Nikolainen.[10]

Saalem-temppelin sijainti Hakaniemen metroaseman ja liikekeskuksen välittömässä läheisyydessä lisäsi merkittävästi seurakunnan työn julkisuutta. Uuden tilan ensimmäisinä toimintavuosina kuulijoita kävi tilaisuuksissa viikottain n. 5 000 ja vuosittain lähes 300 000. 1980-loppuun mennessä jäsenmäärä kasvoi yli 3 000:een.[4]

Seuraava voimakkaan kasvun kausi sijoittui 1970-luvun loppuun ja 1980-luvun alkuun, aikoihin jolloin Niilo Yli-Vainion toiminnan ansiosta helluntailaisuus oli voimakkaasti julkisuudessa.[1] Yli-Vainion tilaisuuksien innoittamana, Helsingissä järjestettiin useita suurtapahtumia UKK-hallissa. Uusille uskovaisille seurakunta järjesti tutustumisiltoja Saalem-temppelissä. Euroopan helluntaiherätysten edustajat kokoontuivat kesällä 1981 Helsinkiin PEK-konferenssiin, jonka yksi odotetuimpia puhujia oli Niilo Yli-Vainio.[6]

1970-luvulta lähtien lähtien Saalem-teki aktiivista media- ja evankelioimistyötä. Erityisesti nuorisoherätys ja huoli Helsingin huumeaallosta lisäsi tarvetta julistustyölle. Tähän tarpeeseen vastasi seurakunta Vastaus-lehdellä.[11]

Yonggi Cho vieraili vuonna 1981 seurakunnan suurkokouksessa, Reinhard Bonnke vuosina 1983 ja 1985 sekä Bernhard Johnson vuonna 1984. Seurakunta antoi panoksensa myös yhteiskristillisiin tapahtumiin, kuten T. L. Osbornin vierailuun 1970, Luis Palaun kokoussarjaan vuonna 1982 sekä Billy Grahamin vierailuihin vuosina 1954 ja 1987. Jälkimmäinen, vuonna 1987 järjestetty Missio Helsinki, on suurin Suomessa järjestetty hengellinen kokoustapahtuma.[12]

1980-luvun lopulla Saalem-seurakunta on myötävaikuttanut Myyrmäen rukoushuoneen hankintaan, Kontulan Metro-kappelin syntyyn sekä Malmin uuden rukoushuoneen rakentamiseen.[8]

Useimmat seurakunnan tilaisuuksista pidetään Saalem-temppelissä Hakaniemessä. Saalem-temppelissä on erilaisia tiloja viidessä kerroksessa, ja pääsalissa on 1 620 istumapaikkaa. Seurakunta tarjoaa tilaisuuksien yhteydessä henkilökohtaista rukouspalvelua. Tilat ovat varustettuja modernilla tekniikalla ja esimerkiksi Jumalanpalvelukset on striimattu suorana jo vuodesta 2008 alkaen. Striimiä katsotaan keskimäärin 1000–1500 ip-osoitteesta suorana lähetyksenä.

Saalem-seurakunnalla on aluetyötä Vuosaaressa Ankkuri-paikassa, sekä Hakunilassa, jossa toimii Hakunilan kotikirkko.[15]

Diakoniatyön kautta Saalem-seurakunta pyrkii tukemaan ihmisiä erityisesti tarpeissa, joihin yhteiskunnan tarjoamat yleiset palvelut eivät ulotu. Työmuotoja ovat vanhusten ystäväpalvelu, vammaistyö, näkövammaistyö ja katulähetystyö.[16]

Saalem-seurakunnan yhteydessä toimii oma kristillinen musiikkikoulu. Sen rehtorina toimii Teemu Hämäläinen.[17]

Saalem-seurakunta lähetti ensimmäisen lähetystyöntekijänsä Kiinaan jo vuonna 1929. Nykyisin seurakunta tekee lähetystyötä eri puolilla maailmaa ja pyrkii avustamaan ajankohtaisissa sosiaalisissa projekteissa. Se toimii yhdessä Suomen helluntaiseurakuntien lähetysjärjestön Fida Internationalin kanssa ja Saalemilla on vajaa parikymmentä lähettiä Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa.[18]

Saalem-seurakunta julkaisee Kristitty-nimistä kristillistä aikakauslehteä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.[19] Jäsenlehden levikki on 2 365.

Saalem-seurakunnalla on omaa ohjelma-aikaa Radio Deissä ja Lähiradiossa.