Helsingin Palloseura (naiset)

HPS:n ensimmäinen naisten jalkapallojoukkue pelasi vuonna 1972.[3]

HPS voitti kaudella 2016 Naisten Kakkosen lohkonsa ja nousi seuraavaksi kaudeksi Naisten Ykköseen.[4]

Naisten Ykkösen kausilla 2017–2019 HPS sijoittui joka vuosi sarjan kolmanneksi suoran nousijan sekä karsijan taakse.[5][6][7] Maalipörssin voitti jokaisella kaudella HPS:n pelaaja: Ella Andberg kausilla 2017 ja 2018 sekä Piipa Kämppi kaudella 2019.[8]

Kaudella 2020 HPS voitti Naisten Ykkösen kahdeksan pisteen erolla VIFK:hon ja nousi Kansalliseen liigaan.[9] Piipa Kämppi teki 16 maalia ja voitti maalipörssin.[10]

HPS panosti Kansallisen Liigan kauteen 2021 kentällä ja sen ulkopuolella. Seura pyrki luomaan ammattimaista seurakulttuuria yhteistyösopimuksilla ja markkinointitoimenpiteillä.[9] Ella Andberg ja Piipa Kämppi molemmat solmivat kaksivuotiset jatkosopimukset, ja joukkueessa jatkoi useita aiemminkin pääsarjassa pelanneita pelaajia.[11] Uusista pelaajista joukkuetta vahvistivat muun muassa Alisa Hokkanen, Tuuli Siponen, Dolma Gurung ja Mette Barck. Viralliseksi tavoitteekseen HPS asetti sarjapaikan säilyttämisen.[9] Kauden alku oli HPS:lle vaikea, mutta se paransi otteitaan.[12] Otteet kuitenkin ailahtelivat ja joukkue joutui karsintaan, jossa se säilytti sarjapaikkansa voittamalla NJS:n yhteismaalein 4–0.[13]

HPS oli jo elokuussa 2021 tiedottanut, että sen seuraavan kauden päävalmentaja on sen hetkinen apuvalmentaja Mari Savolainen.[14] Päävalmentajana kaudesta 2019 toiminut Toni Anttila siirtyi HPS:n miesten edustusjoukkueen päävalmentajaksi.[15] HPS:n tärkeimpiä hankintoja kaudelle 2022 oli KuPS:n mestarijoukkueesta siirtynyt Elisa Lemettinen.[12] Lisäksi Savolainen sai houkuteltua joukkueeseen pääkaupunkiseudun nuoria pelaajia, jotka eivät olleet tehneet läpimurtoa. Talvella pelatussa Suomen Cupissa HPS kärsi maalinteko-ongelmista eikä edennyt alkulohkosta jatkopeleihin.[1] Kansalllisessa liigassa HPS ylsi mestaruussarjaan ja sijoittui lopulta kuudenneksi. Joukkueen kokeneet pelaajat, kuten Aino Lehtinen ja Piipa Kämppi, olivat isossa roolissa, mutta hyvin sujunut kausi oli myös nuorten pelaajien ansiota. Esimerkiksi Aada Nurmi ja Oona Jääskeläinen esiintyivät hyökkäyspäässä tehokkaasti, ja puolustuksessa Aura Nyholm antoi taustatukea Eerika Hämäläiselle ja Helmi Vapolalle.[16]

HPS:ssä oli siirrytty vuosi vuodelta ammattimaisempaan harjoitteluun, ja kaudelle 2023 joukkueesta kaavailtiin kärjen haastajaa. HPS:n yli 157 000 euron kokonaisbudjetti oli sarjan viidenneksi suurin.[17] Uusina pelaajina joukkueeseen liittyivät muun muassa Annika Haanpää, Henni Rinkinen, Anna-Stina Simonen ja Matilda Kataja. Maalivahti Jessica Kiviaho siirtyi Åland Unitediin ja hänet korvasi Iina Rautiainen.[16][18]

Pääartikkeli: Paloheinän tekonurmi

Paloheinän kenttä elokuussa 2017.

Joukkueen kotistadion on Paloheinän tekonurmi (sponsorinimi HofS Areena).[19] Kenttä ei aluksi täyttänyt Kansallisen Liigan lisenssiehtoja, minkä vuoksi HPS joutui pelaamaan kauden 2021 ensimmäiset kotiottelunsa Oulunkylän liikuntapuistossa.[20][2] HPS pääsi pelaamaan Paloheinään lopulta elokuussa, kun tehtyjen olosuhdeparannusten myötä kenttä täytti Kansallisen Liigan kriteerit. Kentän viereen rakennettiin HPS-talo, joka sisälsi uudet pukutilat sekä myös toimiston seuran työntekijöille. Lisäksi katsojakapasiteettia kasvatettiin uusilla katsomoilla.[21]

Päivitetty 10. huhtikuuta 2023.[22]

• Lindbohm, Kristian: Vihreät jääkärit – Helsingin Palloseuran sadan vuoden matka mestarista kasvattajaksi 1917–2017. Helsingin Palloseura ry, 2017. ISBN 978-952-93-8509-6.

• HPS.fi