Helsingin Diakonissalaitos
Helsingin Diakonissalaitos (HDL) on yleishyödyllinen säätiö, joka toimii Suomessa ja laajemman Euroopan alueella. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr on keskittynyt auttamaan ihmisiä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Diakonissalaitoksen konserni tekee töitä esimerkiksi nuorten, perheiden, lasten, paperittomien, Itä-Euroopan romanien, vammaisten ja ikäihmisten parissa. Säätiö täytti 150 vuotta vuonna 2017. Helsingin Diakonissalaitos on SOSTEn jäsen.
Helsingin Diakonissalaitos | |
---|---|
Perustettu | 1867 |
Kotipaikka | Helsinki |
Tarkoitus | Diakonissalaitos tuottaa monipuolisia sosiaali- ja terveysalan palveluja ja on vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntija. |
Johtaja | Olli Holmström |
Hallitus | HDL:n hallintoelimet |
Tase | 183,1 miljoonaa euroa |
Säätiön sivut | |
|
Helsingin Diakonissalaitoksen konsernin muodostavat säätiö ja sen omistama Diakonissalaitoksen Hoiva Oy ja Caritas Palvelut Oy. Vuonna 2019 konsernin toiminnan tuotot olivat 116 miljoonaa euroa.[1] Tuotot kasvoivat, johtuen Rinnekodin yhdistymisen synnyttämästä laskennallisesta fuusiovoitosta.
Diakonissalaitoksen säätiö tytäryhtiöineen työllistää noin 2 900 ihmistä, joista noin puolet työskentelee säätiön eri toimipisteissä eri puolella maata. Pohjoisimmat yksiköt ovat Rovaniemellä. Konserniyhtiöiden toiminnasta ja säätiön omaisuudesta syntyvä taloudellinen tulos käytetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen.[2]
Diakonissalaitos on 155-vuotias säätiö ja yhteiskunnallinen yritys, jolla on neljä toimialaa:
- Diakonia ja sosiaalinen vastuu,
- Diakonissalaitoksen Hoiva Oy
- Caritas Palvelut Oy
- Rinnekoti.[3]
Sijainti
Diakonissalaitoksen pääkortteli on Helsingissä, Kallion kaupunginosassa. Postiosoite on Alppikatu 2. Täällä laitos on toiminut vuodesta 1897 alkaen. Laaja kortteli on mahdollistanut lisärakentamisen. Korttelia rajaavat Helsinginkatu, Kolmas linja ja Alppikatu sekä korttelin ja Linnunlaulun huvila-alueen välitse kulkeva jalankulku- ja pyörätie.
Diakonissalaitoksella on toimintaa pääkaupunkiseudun lisäksi myös Lahdessa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Rovaniemellä. Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lla on toimintaa myös Tampereella, Lahdessa ja Järvenpäässä. Rinnekodilla on yli 70 toimipaikkaa. Caritas Palvelut Oy toimii Oulussa ja sen ympäristössä sekä Rovaniemellä.
Historia
Helsingin Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1867. Aloitteen perustamisesta teki Aurora Karamzin (1808–1902). Hänen aloitteellisuutensa ja taloudellinen tukensa olivat merkityksellisiä Diakonissalaitoksen toiminnalle sen alkuvuosina. Aurora Karamzin oli hyväntekijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Suomessa ja Venäjällä. Monet nykyisistä sosiaali- ja terveysalan palveluista ovat saaneet alkusysäyksen Karamzinin hyväntekeväisyystyöstä.[4]
Diakonissalaitoksen toiminnan esikuva saatiin Saksasta, jonne oli perustettu ensimmäinen evankelinen diakonissalaitos Kaiserswerthin kaupunkiin 1836. Saksalaisen mallin mukaan myös Helsingin Diakonissalaitoksessa hoidettiin sairaita, huolehdittiin kodittomista lapsista sekä autettiin köyhiä. Lisäksi laitoksessa aloitettiin sairaanhoidon koulutus Suomessa.
Diakonissalaitos perustettiin Helsinkiin katovuosina, jolloin nälkä ja kulkutaudit haastoivat suomalaisen yhteiskunnan auttamisjärjestelmää. Yhteiskunta on muuttunut Diakonissalaitoksen 155 vuotta kestäneen toiminnan aikana: nykyisiä haasteita ovat esimerkiksi syrjäytyminen, lisääntynyt alkoholinkulutus ja huumeidenkäytön mukana tulleet ongelmat.[5]
Vuonna 1927 Diakonissalaitoksen sisaret ottivat hoidettavakseen kaksi pientä kehitysvammaista poikaa. Siitä alkoi Rinnekodin toiminta, josta muodostettiin Diakonissalaitoksen itsenäinen tytärsäätiö vuonna 1957.[6]
Tammikuussa 2020 Rinnekodin säätiö yhdistettiin Diakonissalaitokseen. Rinnekoti on Suomen suurin yksityinen kehitysvamma-alan palveluja tarjoava toimija. Syynä yhdistymiseen oli osaamisen vahvistaminen ja toiminnan tehostaminen, yhteisillä investoinneilla, hankinnoilla ja yhdessä tekemisellä. Rinnekoti jatkaa omana liiketoiminta-alueenaan, jolla on oma brändi ja omat asiakkaat, henkilöstö, toimintamalli ja toimipaikka.[7]
Toiminta
Diakonissalaitos on kolmannen sektorin toimija, ja sen tarjoamat palvelut täydentävät kuntien toimintoja sekä hyvinvointiyhteiskunnan palveluja. Diakonissalaitos toimii yhteistyössä esimerkiksi valtion, kuntien ja yritysten kanssa. Lisäksi Diakonissalaitos järjestää kansalaistoimintaa sekä toteuttaa monenlaisia kehittämishankkeita. Diakonissalaitos on erikoistunut vaativien erityisryhmien palveluihin, joita kehitetään yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Diakonissalaitos on vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntija[8]. Diakonissalaitos on esiintynyt mediassa esimerkiksi silloin, kun käydään keskustelua syrjäytymisestä, Itä-Euroopan liikkuvasta väestöstä ja asunnottomuudesta, päihteiden käytöstä koituvista ongelmista ja niiden ratkaisemisesta.
Diakoniakäsitys
Diakonia-sana tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa palvelua.[9] Kristillisen kirkon Diakonian perustana ovat Jeesuksen opetukset ja esimerkki lähimmäisenrakkaudesta sekä alkuseurakunnan vakiintunut tapa pitää huolta vähäosaisista. Eri kirkkokunnissa ja eri aikakausina on diakoniatyö ymmärretty ja järjestetty eri tavoin.
Nykyaikaisen diakonian pioneerina voidaan pitää saksalaista Theodor Fliedneriä, joka perusti ensimmäisen diakonissalaitoksen vuonna 1836. Muutama vuosikymmen myöhemmin Helsinkiin perustettiin Diakonissalaitos fliedneriläisen mallin mukaisesti.
Käsitykset diakoniasta ovat eläneet ajan mukana. Diakonissalaitoksen nykyinen käsitys diakoniasta on tiivistetty kolmeen kohtaan:
- Kristillinen lähimmäisenrakkaus on diakonian voimanlähde
- Diakonian kärki on siellä missä hätä ja häpeä ovat suurimmat
- Diakoniaa ei kukaan jaksa tehdä yksin – yhteisö kantaa[10]
Historianäyttely
Helsingin Diakonissalaitoksella on historiallinen esine- ja valokuvakokoelma. Vanhimmat esineet ovat 1860-luvulta. Päärakennuksessa sijaitseva näyttely kuvaa Diakonissalaitoksen vuonna 1867 alkaneen kehityskaaren pienestä kulkutautisairaalasta ja diakonissojen kasvatuspaikasta yhteiskunnalliseksi konserniksi.[11]
Historiallista kuva-aineistoa on myös esillä Seinätön museo -verkkosovellutuksessa. [12]
Katso myös
Lähteet
- Kykymme auttaa heikomassa asemassa olevia vahvistui Helsingin Diakonissalaitos. 23.4.2019. Diakonissalaitos. Viitattu 26.5.2019.
- https://www.hdl.fi/meista/arvot/:+Arvot - Diakonissalaitos Diakonissalaitoksen arvot. hdl.fi. Arkistoitu 22.9.2020. Viitattu 26.5.2020.
- Jaana af Hällström: Rinnekodin historia www.rinnekoti.fi. Viitattu 26.5.2020.
- Aurora Karamzin jätti pysyvän jäljen Diakonissalaitos. Viitattu 26.5.2020.
- Diakonissalaitoksen historia https://www.hdl.fi/meista/historia/. hdl.fi. Viitattu 26.5.2020.
- Historia Rinnekoti. Viitattu 26.5.2020.
- Diakonissalaitos ja Rinnekoti yhdistyivät Diakonissalaitos. 8.1.2020. Viitattu 26.5.2020.
- https://www.hdl.fi/fi/konsernin-artikkelit/365-medialle/574-kysytyimmat-aihepiirit (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sormunen, Eino: Diakonian oppikirja. Suomen kirkon sisälähetysseura, Sortavala, 1938, s. 27–33.
- https://www.hdl.fi/blog/2018/01/17/diakonia/
- Museo tallentaa diakonissojen historiaa Diakonissalaitos. Viitattu 26.5.2020.
- Diamus - Diakonissalaitoksen museo tarinasoitin.fi. Viitattu 26.5.2020.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin Diakonissalaitos Wikimedia Commonsissa