Helsingborgin kunta
Helsingborgin kunta (ruots. Helsingborgs kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Helsingborg.[3]
| Helsingborgin kunta | |
|---|---|
 Helsingborgin kaupungintalo. |
|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Skånen lääni |
| Maakunta | Skåne |
| Keskustaajama | Helsingborg |
| Kuntakoodi | 1283 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 343,89 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 149 280 |
| – Väestötiheys | 434 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 343,89 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 149 280 henkeä (31.12.2020).[2]
Ennen vuoden 1997 lääniuudistusta kunta kuului Malmöhusin lääniin. Luonnonmaantieteellisesti ilmaistuna kunta sijaitsee Juutinrauman itärannalla vastapäätä Tanskaan kuuluvaa Helsingøriä.
Vuonna 2007 kunnassa oli 228,05 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 65,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
Uusien kunnallislakien astuessa voimaan vuonna 1863 nykyisen kunnan alueella sijaitsi Helsingborgin kaupunki ja 15 pitäjää, joista tehtiin maalaiskuntia.
Kaupungin kasvaessa sen rajojen ulkopuolelle syntyi esikaupunkialueita, jotka kuuluivat maalaiskuntiin. Vuonna 1890 Stattenan alueesta Helsingborgin maalaiskunnassa tehtiin taajaväkinen yhdyskunta. Rausin maalaiskuntaan puolestaan perustettiin kolme taajaväkistä yhdyskuntaa: Råå vuonna 1886, Köpinge eli Ramlösa vuonna 1894 ja Raus plantering vuonna 1904. Stattenan taajaväkinen yhdyskunta liitettiin kaupunkiin vuosina 1905 ja 1907. Helsingborgin maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin lisää alueita (Pålsjön alue ja Senderödin kylä) vuonna 1914. Koko Rausin maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1918. Loppuosa Helsingborgin maalaiskuntaa liitettiin kaupunkiin vuonna 1919. Vuonna 1920 liitettiin vielä osia Allerumin, Kroppin ja Kvistoftan maalaiskunnista.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat"
- Kattarp (Kattarp ja Välinge)
- Ödåkra (Allerum ja Fleninge)
- Mörarp (Frillestad, Hässlunda, Kropp, Mörarp ja Välluv)
- Vallåkra (Bårslöv, Fjärestad, Kvistofta ja Ottarp)
Helsingborgin kaupunkiin tämä uudistus ei vaikuttanut. Kaupunki ja edellä mainitut neljä "suurkuntaa" yhdistettiin vuonna 1971 nykyiseksi Helsingborgin kunnaksi.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2018)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 37 288 | 25,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 12 402 | 8,5 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 11 742 | 8,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 83 983 | 57,8 |
Vuoden 2018 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 723 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä. Vuonna 2018 kunnan suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä oli Syyriassa syntyneet, joita oli 4 177, mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.[8]
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 913 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 570 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 49 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 19,8 %
- 18–64-vuotiaat: 61,7 %
- 65 vuotta täyttäneet: 18,5 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Tilastollisen keskustoimiston tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,9 | 1,0 | |
| jalostus | 18,1 | 18,6 | |
| palvelut | 80,3 | 79,6 | |
| tuntematon | 0,7 | 0,9 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 63 343 | 57 008 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 111,1 | ||
Taajamat
Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 95,6 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 668 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Helsingborg | 97 122 |
| 2 | Rydebäck* | 5 099[17] |
| 3 | Ödåkra | 4 920 |
| 4 | Hittarp | 4 075 |
| 5 | Påarp | 2 789 |
| 6 | Bårslöv | 2 682 |
| 7 | Mörarp | 1 893 |
| 8 | Gantofta | 1 338 |
| 9 | Allerum | 716 |
| 10 | Kattarp | 688 |
| 11 | Vallåkra | 642 |
| 12 | Domsten | 617 |
| 13 | Hasslarp | 474 |
| 14 | Utvälinge | 227 |
| 15 | Tånga och Rögle | 223 |
| 16 | Viken* | 4[17] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Rydebäckin taajamassa on 5 141 asukasta, ja se kuuluu osin myös Landskronan kuntaan. Koko Vikenin taajamassa on 4 227 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Höganäsin kuntaan.[17]
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
- Fleninge
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Fjärestad
- Fleninge
- Grå Läge
- Görarp
- Hjortshög
- Hässlunda
- Kvistofta*
- Kvistofta kyrka
- Magnihill och Lydestad
- Norra Vallåkra
- Väla by
- Välinge
- Östra Ramlösa
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Kvistofta kuuluu osin myös Landskronan kuntaan.[20]
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
- Tånga + Rögle
- Utvälinge
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Helsingborgin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]
- Helsingborg Norra (23 valtuutettua)
- Helsingborg Mellersta (21 valtuutettua)
- Helsingborg Södra (21 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Helsingborgin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 13 | 13 | 19 | 20 | 18 | 16 | 18 | 20 | 19 | 17 | 19 | 23 | 19 | 18 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 12 | 12 | 7 | 6 | 4 | 4 | 2 | 2 | 0 | 0 | 2 | 0 | 2 | 3 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 7 | 6 | 8 | 4 | 10 | 8 | 8 | 5 | 4 | 7 | 6 | 5 | 4 | 3 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 4 | 5 | 3 | 2 | 2 | 3 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 6 | 2 | 3 | 3 | 2 | 3 | 6 | 6 | 3 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 31 | 30 | 29 | 31 | 29 | 29 | 23 | 32 | 22 | 27 | 22 | 20 | 19 | 19 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 7 | 4 | 1 | 1 | 3 | 3 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 6 | 8 | 10 | 13 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 6 | 2 | 6 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[24] | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | 65 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Allerumin piiri
- Bårslövin piiri
- Filbornan piiri
- Fjärestadin piiri
- Fleningen piiri
- Frillestadin piiri
- Helsingborgin Gustav Adolfin piiri (Helsingborgs Gustav Adolfs distrikt)
- Helsingborgin Marian piiri (Helsingborgs Maria distrikt)
- Hässlundan piiri
- Kattarpin piiri
- Kroppin piiri
- Kvistoftan piiri
- Mörarpin piiri
- Ottarpin piiri
- Rausin piiri
- Välingen piiri
- Välluvin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
- Helsingborgs Maria
- Helsingborgs Gustav Adolf
- Raus
- Välinge-Kattarp
- Allerum
- Fleninge
- Kropp
- Landskrona*
- Kvistofta*
- Filborna
Asteriskilla (*) merkityt Landskronan ja Kvistoftan seurakunnat kuuluvat osittain Helsingborgin kuntaan ja osittain Landskronan kuntaan.
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Allerum
- Bårslöv
- Filborna
- Fjärestad
- Fleninge
- Frillestad
- Helsingborgs garnisonsförsamling*
- Helsingborgs Gustav Adolf
- Helsingborgs landsförsamling*
- Helsingborgs Maria (Helsingsborg, Helsingborgs stadsförsamling)
- Hässlunda
- Kattarp
- Kropp
- Kvistofta
- Mörarp
- Ottarp
- Raus
- Sankt Clernens*
- Sankt Peter*
- Välinge
- Välluv
Kirkot
Adolfsbergskyrkan
Allerumin kirkko
Allhelgonakyrkan
Bårslövin kirkko
Den gode herdens kyrka
Elinebergskyrkan
Fjärestadin kirkko
Fleningen kirkko
Frillestadin kirkko
Hässlundan kirkko
Kattarpin kirkko
Kroppin kirkko
Kvistoftan kirkko
Mörarpin kirkko
Ottarpin kirkko
Rausin kirkko
Rydebäckin kirkko
Sankt Andreas kyrka
Sankt Olofs kyrka%252C_Helsingborg.JPG.webp)
Sankta Anna kyrka
Sankta Maria kyrka
Stenbockskyrkan
Välingen kirkko
Välluvin kirkko
Lähteet
- Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.1.2022. (ruotsiksi)
- Helsingborg Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 1.7.2016. Viitattu 5.7.2016.
- Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2019. (ruotsiksi)
- Utrikes födda efter län, kommun och födelseland 31 december 2018 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2018. Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2019. (ruotsiksi)
- Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.1.2022. (ruotsiksi)
- Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
