Helmiveneet

Helmiveneet (Nautiloidea) ovat kuorellisia, merissä eläviä pääjalkaisten luokkaan luettavia nilviäisiä. Helmiveneet olivat varhaisimpia pääjalkaisia ja niiden valtakausi oli jo paleotsooisella maailmankaudella 400–500 miljoonaa vuotta sitten, jolloin ne olivat merten hallitsevia petoja. Noin 2 500 lajia tunnetaan fossiileista. Kaikkien muiden pääjalkaisten katsotaan kehittyneen varhaisista helmiveneistä noin 400 miljoonaa vuotta sitten.

Helmiveneet
Nautilus pompilius
Nautilus pompilius
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Pääjalkaiset Cephalopoda
Alaluokka: Helmiveneet
Nautiloidea
Agassiz, 1847[1]
Lahkot
  • †Plectronocerida
  • †Ellesmerocerida
  • †Actinocerida
  • †Pseudorthocerida
  • †Endocerida
  • †Tarphycerida
  • †Oncocerida
  • †Discosorida
  • Nautilida
  • †Orthocerida
  • †Ascocerida
  • †Bactritida
Katso myös

  Helmiveneet Wikispeciesissä
  Helmiveneet Commonsissa

Nykyiset lajit

Nykyisin eläviä helmiveneitä tunnetaan vain kuusi lajia, kaikki Nautilida-lahkon Nautilidae-heimon kahdessa suvussa: Allonautilus ja Nautilus.[2] Nämä lajit ovat noin 20 senttimetriä pitkiä ja elävät trooppisissa merissä. Ne viettävät suuren osan ajastaan yli sadan metrin syvyydessä ja niitä on löydetty usein 500–700 metrin syvyyksistä. Samojen sukujen helmiveneitä tunnetaan eoseenikauden fossiileina.

  • Allonautilus perforatus
  • Allonautilus scrobiculatus
  • Nautilus belauensis
  • Nautilus macromphalus
  • Nautilus pompilius
  • Nautilus stenomphalus

Rakenne

Nykyisillä helmiveneillä on spiraalimainen kuori, jonka väliseinät (septat) jakavat erillisiin lokeroihin. Alkeellisten helmiveneiden kuori oli kuitenkin suora, kartiomainen ja monenlaisia muotoja esiintyi helmiveneiden valta-aikoina.[2][3]

Helmiveneen kuoren sisällä kammiosta toiseen ja väliseinissä olevien reikien kautta kulkee yhtenäinen kudosrihma. Se säätelee eri kammioissa olevan veden ja ilman määrää ja helmiveneen kelluvuutta.[3]

Fossiili todistaa, ettei eläin ole juurikaan muuttunut miljoonien vuosien aikana.
Helmiveneen linssitön alkeellinen silmä muistuttaa rakenteeltaan neulanreikäkameraa.

Helmiveneellä on kaksi silmää ja samanlaisia lonkeroita kuin muillakin pääjalkaisilla. Lonkeroita voi olla jopa 90 kappaletta, eikä niissä ole imukuppeja. Helmiveneen silmissä ei ole linssiä, ja on arveltu, että se näkee ympäristön mustavalkoisena ja epäselvänä.[3]

Helmiveneiden aivot eivät ole kovin kehittyneet verrattuna muihin pääjalkaisiin, vaan niillä on aivojen tilalla ns. aivosolmukkeet, joiden sijainti on silmien takana.[3]

Helmivene hengittää kahdella kidusparilla.[3] Helmiveneen sydän sijaitsee sen vaippaontelon takana. Sydän pumppaa helmiveneen tarvitseman veren sen alkeelliseen verenkiertoon.

Helmiveneen halkaistu kuori – logaritminen spiraali.

Uhat

Helmiveneen kuori on haluttu matkamuisto ja monet etupäässä köyhät helmiveneiden levinneisyysalueella elävät kalastajat tienaavat lisäansioita pyydystämällä ja myymällä helmiveneitä. Pyydystäminen on kuitenkin fyysisesti raskasta, sillä helmiveneet voivat painaa jopa kaksi kiloa. Tutkijat ja luonnonsuojelijat ovat vastanneet helmiveneiden pyydystämiseen nostamalla helmiveneitä jopa kolmensadan metrin syvyydestä ja tutkituttamalla sekä merkitsemällä näitä.[3]selvennä

Lähteet
  1. Nautiloidea WoRMS
  2. Eden P: Nautiloids: the first cephalopods
  3. Lars Thomas: Kuori ei suojaa ihmiseltä. Tieteen kuvalehti, 2010, nro 6, s. 32–37. Stibo Graphic A/S, Tanska: Hens Henneberg. ISSN 0903-5583. Suomi
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.