Helmiäispilvi

Helmiäispilvi eli polaaristratosfääripilvi (PSC < Polar Stratospheric Cloud[1]) on hohtava pilvi, jota esiintyy 15–30 kilometrin korkeudessa stratosfäärissä.[1] Helmiäispilvet ovat väriltään pastellimaisia, joskus hiukan sinertäviä. Tavallisimmin ne ovat vaalean hohtoisia kuin helmet.[1] Helmiäispilvet koostuvat rikkihaposta, typpihaposta ja jääkiteistä.[1]

Helmiäispilviä.

Runsaimmin helmiäispilviä näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla Islannissa, Skandinaviassa ja Skotlannissa tammi–helmikuussa, mutta niitä voi näkyä joskus myös maaliskuussa ja marras–joulukuussa. Niitä nähdään Suomessa talvikuukausina ja eniten Länsi-Lapissa muutaman kerran vuodessa. Etelä-Suomessa helmiäispilvet ovat varsin harvinaisia.[1] Pilvet ovat parhaiten nähtävissä heti auringonlaskun jälkeen tai juuri ennen auringonnousua. Joskus ne ovat niin kirkkaita, että näkyvät päiväsaikaan.[1][2]

Helmiäispilvet syntyvät, kun alemman ilmakehän syvä matalapaine törmää vuoristoon kuten Skandeihin. Stratosfäärissä on noin 60 leveysasteen pohjoispuolella kuiva napapyörre 10–80 kilometrin korkeudessa, missä on jopa 100 m/s virtaavia tuulia ja jopa −80 °C:n talvilämpötiloja. Vuoristot kohdatessaan läntiseen ilmavirtaukseen syntyy vuoristoaaltoja, jotka nostavat alemman ilmakehän kosteuden kylmään stratosfääriin. Siellä se härmistyy jääkiteiksi, jotka muodostavat helmiäispilviä.[1]

Helmiäispilvet aiheuttavat otsonikatoa. Niissä klooriyhdisteet muuttuvat sellaisiksi, että otsonia tuhoutuu.[3]

Kuuluisan norjalaisen taiteilijan Edvard Munchin "Huuto"-taulun taustan dramaattiset pilvet ovat todennäköisesti helmiäispilviä.[4]