Helgoland-luokka

Helgoland-luokka
Tekniset tiedot
Uppouma	22 440 t (normaali); 25 200 t (max)
Pituus	167,2 m
Leveys	28,5 m
Syväys	8,2 m
Koneteho	28 000 ihp
Nopeus	20,3 solmua
Miehistöä	1 113
Aseistus
Meritorjunta	12 × 30,5 cm SKL/50 -tykkiä; 14 × 15 cm SKL/45 -tykkiä; 14 × 8,8 cm SK L/45 -tykkiä; 6 × 50 cm torpedoputkea
	Infobox OK

Helgoland-luokka oli Saksan keisarillisen laivaston toinen dreadnought-tyyppisten taistelulaivojen luokka, johon kuului neljä vuosina 1911–1912 käyttöön otettua alusta.

Suunnittelu

Erona edeltävään Nassau-luokkaan oli 280 mm pääaseistuksen korvaaminen 30,5 senttimetrin SK L/50 -tykeillä. Reichsmarineamt sai tietää brittien ollessa ottamassa taistelulaivoissaan käyttöön 340 mm tykkejä ja amerikkalaisten rakentavan taistelulaivoja 305 mm tykeillä.

Helgoland-luokka säilytti Nassau-luokan tykkitornien sijoituksen eteen, taakse ja kaksi keskelle molemmille sivuille, litistetyn kuusikulmion muodossa. Myös apuaseistuksena olivat samat 15 senttimetrin ja 8,8 senttimetrin tykit.

Propulsiojärjestelmä

Myös voimanlähteenä oli edelleen kolmipaisunta (trippeli) -höyrykoneet. Pääsyynä oli hinta; Parsonsilla oli monopoli höyryturbiineissa ja yhtiö vaati miljoonan kultamarkan lisenssimaksua joka turbiinista

Suoja

Panssarointi oli pääasiassa saman. Ainoana erona oli tykkitornien vahvistettu panssarointi.

Alukset

**Helgoland-luokan taistelulaivat**[1]
Nimi	Telakka	Kölinlasku	Vesille	Valmis	Kohtalo
SMS Helgoland	Howaldtswerke, Kiel	24. joulukuuta 1908	25. syyskuuta 1909	19. joulukuuta 1911	romutettu 1924
SMS Ostfriesland	Kaiserliche Werft Wilhelmshaven	19. lokakuuta 1908	30. syyskuuta 1909	15. syyskuuta 1911	upotettu maalilaivana 21. heinäkuuta 1921
SMS Thüringen	Weser, Bremen	7. marraskuuta 1908	27. marraskuuta 1909	10. syyskuuta 1911	romutettu 1923
SMS Oldenburg	Schichau, Danzig	1. maaliskuuta 1909	30. kesäkuuta 1910	1. heinäkuuta 1912	romutettu 1921

Käyttö

Pommi räjähtämässä Ostfriedlandin vierellä Yhdysvaltain asevoimien pommitusesityksessä

Kaikki alukset selviytyivät sodasta. Ne luovutettiin sodan jälkeen sotakorvauksena ympärysvalloille.

SMS Helgoland romutettiin Britanniassa 1921.

Japani ei ottanut sille luovutettua alusta vastaan, vaan myi sen suoraan purettavaksi.

Ranska sai SMS Thüringenin, jota käytettiin maalialuksena, kunnes alus romutettiin rannalle ajettuna Gâvresissa 1923.

SMS Ostfriesland luovutettiin Yhdysvalloille, missä alusta käytettiin 20. – 21. heinäkuuta 1921 armeijan ja laivaston ilmajoukkojen esityksessä ilmahyökkäyksen tehosta taistelulaivaa vastaan. Ostfriesland upposi, kun Martin- ja Handley-Page-pommikoneet eversti Billy Mitchellin alaisuudessa hyökkäsivät sitä vastaan kuudella 2 000 naulan lentopommilla esityksen toisena päivänä.[2][3]

Lähteet

Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. London: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
Gröner, Erich: German Warships 1815-1945 Volume One: Major Surface Vessels. London: Conway Maritime Press, 1990. ISBN 0-85177-533-0. (englanniksi)
Herwig, Holger H.: Luxury Fleet: The Imperial German Navy 1888-1918. New York: Humanity Books, 1987. ISBN 978-1-57392-286-9. (englanniksi)

Viitteet

Gardiner 1985, s. 146
DeSantis, Marc G.: The Court-Martial of Colonel Billy Mitchell HistoryNet. Viitattu 7.2.2021. (englanniksi)
Wells, Samuel F. Jr.: William Mitchell and the Ostfriesland: A Study in Military Reform. The Historian, 1964, 26. vsk, nro 4, s. 553-556. (englanniksi)

Helgoland-luokan taistelulaivat

SMS Helgoland – SMS Ostfriesland – SMS Thüringen – SMS Oldenburg

Edeltäjä: Nassau-luokka – Seuraaja: Kaiser-luokka

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Gardiner 1985, s. 146

[2] DeSantis, Marc G.: The Court-Martial of Colonel Billy Mitchell HistoryNet. Viitattu 7.2.2021. (englanniksi)

[3] Wells, Samuel F. Jr.: William Mitchell and the Ostfriesland: A Study in Military Reform. The Historian, 1964, 26. vsk, nro 4, s. 553-556. (englanniksi)