Helge ån vesistö

Helge ån vesistö (ruots. Helge ås avrinningsområde, vesistöaluetunnus 88) muodostuu Itämeren pääaltaaseen laskevan Helge ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 4 749 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Ruotsin päävesistöalueet

Pääuoma

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Helge å, jonka pituus on 200 kilometriä. Joki laskee Itämereen noin 1,5 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][lower-alpha 1]

Vesistön valuma-alue

Helge ån vesistön itäpuolella olevat vesistöt laskevat Itämeren pääaltaaseen ja länsipuolella Atlantin suuntaan. Tällä vedenjakajalla on Helge ån vesistöllä pitkä osuus, joka jatkuu koko sen länsireunaa pitkin. Vedenjakajan takana sijaitsevat Laganin vesistö (tunnus 98) ja Rönne ån vesistö (tunnus 96). Helge ån vesistön itäpuolella sijaitsecat puolestaan Mörruminjoen vesistö (tunnus 86) koillisessa ja Skräbeånin vesistö (tunnus 87) idässä. Merenrannikolla joesuun ympäristössä on mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-alakin on pieni.[1]

Valuma-alueen piirteitä

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (53,7 %), turve (13,2 %), kalliomaa (0,6 %), hiekka ja sora (3,9 %), multamaa (15,1 %), savimaa (4,4 %) ja jäätikköjokijäänteet (3,8 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (62,7 %), soita ja kosteikkoja (3,5 %), viljelymaita (19,7 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (2,8 %) sekä joutomaita (6,6 %). Näiden lisäksi on 4,7 % vesistöjä.[5]

Virtaamia
Helge ån keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013)

SMHI on julkaissut tilastossaan Helge ån virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 47,4 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 149 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 12,7 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 46,6 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 150 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 203,7 m³/s on mitattu helmikuussa 2002 ja pienin 9,9 m³/s elokuussa 1992. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]

Sivu-uomia

Helge ån pääuomalla on lukuisia sivujokia ja -puroja, jotka yhtyvät uoman eri osuuksille. Niistä merkittävimmät ovat Vramsån, Bivarödsån, Almaån, Driveån, suurin monista Lillåneista ja Lilla Helge å. Alla olevaan taulukkoon on koottu joitakin sivu-uomia siinä järjestyksessä, kuin ne tulevat alajuoksulta noustessa vastaan. Yhtymäkohdan etäisyys joenuusta ja pääuoman kohdan nimi on tiedettäessä mainittu. Vesistössä on useita Lillån-nimisiä jokia, joiden perässä on erottelevat numerot. On toinenkin Möckelniin laskeva joki, jolla on nimi Helge å mutta joka ei ole valittu pääuoman osuudeksi.

Sivu-uoman
nimi
 		 Yhtyy
Helge ån
(km suusta)		 Pääuoman
kohta
 		 Pituus
(km)
 		 Virtaama
(MQ m³/s)
 		 Valuma-alue
(km²)
 		 Lähteet
 
 
VittskövleånHelge å20801,1,1,-,-,1
MjöånHelge å27851,1,1,-,-,1
VramsånHelge å3741,1,1,-,-,1
Råbelövskanalen13Helge å8711,1,1,-,-,1
Vinne å20Araslövssjön1971,1,1,-,-,1
Bivarödsån30Helge å512281,1,1,-,-,1
Almaån36Helge å8821,1,1,-,-,1
Linebäck42Helge å15251,1,1,-,-,1
Olingeån44Helge å11561,1,1,-,-,1
Kilingaån51Helge å301141,1,1,-,-,1
Driveån70Osbysjön1311,1,1,-,-,1
Simontorpsån80Skeingesjön12681,1,1,-,-,1
Vieån80Helge å1,1,1,-,-,1
LillånHelge å81,1,1,-,-,1
Lillån (2)Helge å1,1,1,-,-,1
Lillån (3)98Helge å171,1,1,-,-,1
puro HolmsjönistäHelge å1,1,1,-,-,1
Lillån (4)108Helge å2791,1,1,-,-,1
Lillån (5)114Helge å121031,1,1,-,-,1
oja KalvsjöniinMöckeln261,1,1,-,-,1
Helge å (2)Möckeln4091,1,1,-,-,1
Lilla Helge å136Möckeln1641,1,1,-,-,1
Ljungabäcken151Ryssbysjön20761,1,1,-,-,1
Ålabäcken159Helge å1101,1,1,-,-,1

Lähteet: 1 = [3]

Vesivoimaa

Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 73 patoa, joilla ei säännöstellä jokien virtaamia.[5]

Helge ån pääuomassa on 15 vesivoimalaitosta: Torsebro, Knislinge, Emsfors, Nöbbelöv, Broby, Njura, Östanå, Genastorp, Hästberga, Kimmelsbygd, Delary, Fredriksfors, Gustavsfors, Diö ja Gemla. Vesistön sivu-uomissa on vielä 12 voimalaa lisää:

  • Almaånissa on Spånga 1, Brittedal ja Algustorps Mölla,
  • Drivånissa on Bökeberga,
  • Kilingaånissa on Romperöds gård,
  • Lilla Helge åssa on Granhult,
  • Lillånissa on Lillån ja Veka,
  • Vieånissa on Mölleröd,
  • Vramsånissa on Ugerups Mölla, Bäcklunda Kvarn ja Tången.

Voimaloiden yhteisteho on 34,3 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 134,0 gigawattituntia.[6]

Lähteet

Huomautuksia
  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Helge å.

    Viitteet
    1. Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
    2. Helge ån joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
    3. Helge å (SE619440-140096) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
    4. Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3973–4037, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
    5. Helge ån vesistö (Excel-lomake nro 191), Vattenwebb, SMHI, viitattu 5.1.2021 (ruotsiksi)
    6. Kuhlins, Leif: Helge å, vattenkraft.info, viitattu 8.1.2021 (ruotsiksi)
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.