Helen Maroulis

Helen Louise Maroulis[2] (s. 19. syyskuuta 1991 Rockville, Maryland) on yhdysvaltalainen painija.[3] Hän on vapaapainin olympiavoittaja Riosta 2016 ja kaksinkertainen maailmanmestari.[4]

Helen Maroulis

Helen Maroulis vuonna 2016.
Henkilötiedot
Koko nimi Helen Louise Maroulis
Syntynyt19. syyskuuta 1991
Rockville, Maryland
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Uran tiedot
Pituus 160 cm[1]
Laji paini
Valmentaja Valentin Kalika[1]
Aiheesta muualla
www.helenmaroulis.com
Mitalit
Maa:  Yhdysvallat
Paini
Olympialaiset
KultaaRio de Janeiro 201653 kg
 PronssiaTokio 202057 kg
MM-kilpailut
KultaaLas Vegas 201555 kg
KultaaPariisi 201758 kg
KultaaOslo 202157 kg
HopeaaStrathcona County 201255 kg
HopeaaBelgrad 202257 kg
 PronssiaTaškent 201455 kg
Pan-Amerikan kisat
KultaaGuadalajara 201155 kg

Ura

Maroulis aloitti painiharrastuksen seitsemänvuotiaana. Uransa alussa hän joutui painimaan pääosin poikia vastaan. Korkeakouluiässä hän etsikin varta vasten kouluja, joilla olisi erillinen painijoukkue naisille. Maroulis opiskeli ensimmäisen yliopistovuotensa Missouri Baptist Universityssä ja siirtyi sitten Simon Fraser Universityyn Kanadaan.[5] Hän voitti opiskeluvuosinaan neljästi Women’s Collegiate Wrestling Associationin (WCWA) mestaruuden.[1]

Maroulis paini ensimmäisissä maailmanmestaruuskilpailuissaan vuonna 2008. Samana vuonna hän voitti pronssia nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa 51 kg:n painoluokassa. Hän saavutti nuorten MM-kilpailuissa 55-kiloisissa pronssia 2010 ja hopeaa 2011. Vuonna 2011 Maroulis voitti Pan-Amerikan kisojen kultaa ja vuonna 2012 Pan-Amerikan-mestaruuden ja MM-hopeaa 55 kg:n sarjassa. Hän hävisi MM-loppuottelussa Saori Yoshidalle. Hän pyrki aiemmin jälkimmäisenä vuonna myös Lontoon olympialaisiin, mutta hävisi Yhdysvaltain karsinnoissa olympiapaikan Kelsey Campbellille. Vuonna 2014 Maroulis saavutti MM-pronssia ja vuonna 2015 ensimmäisen MM-kultansa. Hän voitti 55-kiloisten sarjan MM-loppuottelussa Irina Ologonovan pistein 11–0. Vuonna 2016 hän paini Rion olympialaisissa 53 kilon sarjassa ja saavutti kultaa. Maroulis voitti olympialaisten loppuottelussa lajia pitkään hallinneen Saori Yoshidan pistein 4–1. Hänestä tuli näin ensimmäinen painin olympiakultaa voittanut yhdysvaltalaisnainen.[1][6][7][8]

Vuonna 2017 Maroulis saavutti toisen MM-kultansa. Hän voitti 58 kiloisten sarjan loppuottelussa Marwa Amrin pistein 11–0. Hänen muutkaan vastustajansa eivät saaneet turnauksessa häntä vastaan yhtään pistettä.[4] Myöhempinä vuosina Maroulisin uraa ovat haitanneet loukkaantumiset. Hän sai tammikuussa 2018 Intiassa käydyssä turnauksessa uransa toisen aivotärähdyksen, millä oli pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Myöhemmin samana vuonna hänellä todettiin myös traumaperäinen stressihäiriö.[5] Maroulis paini saman vuoden lokakuussa MM-kilpailuissa, joissa hävisi avauskierroksella Alyona Kolesnikille.[9] Hän sai ottelussa leikkaushoitoa vaatineen olkapäävamman. Hän kilpaili seuraavan kerran lähes puolitoista vuotta myöhemmin, helmikuussa 2020.[10][11]

Maroulis saavutti vuodelle 2021 siirretyissä Tokion olympialaisissa pronssia 57 kg:n painoluokassa: Hän voitti samana vuonna 57-kiloisten maailmanmestaruuden kukistettuaan loppuottelussa intialaisen Anshu Malikin. Hän saavutti samassa sarjassa MM-hopeaa Belgradissa 2022.[8]

Yksityiselämä

Helen Maroulis on puoliksi kreikkalainen. Hänen isänsä Yiannis Maroulis (Giánnis Maroúlis) on kotoisin Kálamoksen saarelta ja muutti perheensä mukana Yhdysvaltoihin 1960-luvun lopulla.[12]

Lähteet
  1. Helen Maroulis Biography TeamUSA.org. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  2. Helen Louise MAROULIS Olympic.org. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  3. Helen Maroulis talks women’s wrestling Olympic.org. 7.3.2015. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  4. Blockus, Gary R.: Olympic Champion Helen Maroulis Dominates En Route To Second Wrestling World Title TeamUSA.org. 23.8.2017. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  5. Pesta, Abigail: Inside Helen Maroulis’s Grueling Struggle to Overcome Brain Trauma and Return for the Tokyo Olympics Sports Illustrated. 31.7.2020. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  6. Penny, Brandon: Devastating Olympic Trials Loss Leads Wrestler Helen Maroulis To First World Title TeamUSA.org. 11.9.2015. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  7. Rios, Denice: Helen Maroulis Takes First U.S. Gold In Women's Freestyle Wrestling WYSO.org. 18.8.2016. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  8. Maroulis, Helen Louise (USA) iat.uni-leipzig.de. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
  9. Zaccardi, Nick: Helen Maroulis’ world championships streak ends after life-altering year NBC Sports. 24.10.2018. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  10. Zaccardi, Nick: Helen Maroulis to miss world championships, eyes still on defending Olympic title NBC Sports. 21.5.2019. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  11. McDougall, Chrös: Helen Maroulis Among Four Victorious U.S. Women As Wrestlers Return To The Mat In France TeamUSA.org. 15.1.2021. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  12. Mourtoupalas, Connie: Helen Maroulis: America’s first female Olympic wrestling champion eKathimerini.com. 18.3.2019. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    Naispainin olympiavoittajat

    48 kg: 2004: Iryna Merleni | 2008: Carol Huynh | 2012: Hitomi Obara | 2016: Eri Tōsaka

    53 kg: 2016: Helen Maroulis

    55 kg: 2004: Saori Yoshida | 2008: Saori Yoshida | 2012: Saori Yoshida

    58 kg: 2016: Kaori Ichō

    63 kg: 2004: Kaori Ichō | 2008: Kaori Ichō | 2012: Kaori Ichō | 2016: Risako Kawai

    69 kg: 2016: Sara Doshō

    72 kg: 2004: Wang Xu | 2008: Wang Jiao | 2012: Natalja Vorobjova

    75 kg: 2016: Erica Wiebe

    Naispainin sarjan 56/55 kg maailmanmestarit

    1997: Anna Gomis | 1998: Gudrun Annette Høie | 1999: Anna Gomis | 2000: Seiko Yamamoto | 2001: Seiko Yamamoto | 2002: Saori Yoshida | 2003: Saori Yoshida | 2005: Saori Yoshida | 2006: Saori Yoshida | 2007: Saori Yoshida | 2008: Saori Yoshida | 2009: Saori Yoshida | 2010: Saori Yoshida | 2011: Saori Yoshida | 2012: Saori Yoshida | 2013: Saori Yoshida | 2014: Chiho Hamada | 2015: Helen Maroulis | 2016: Mayu Mukaida | 2017: Haruna Okuno | 2018: Mayu Mukaida | 2019: Jacarra Winchester

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.