Heinrich von Staden

Hän syntyi pikkuporvari Walter von Stadenin perheeseen Ahlenissa. Hänen äitinsä Katarina (o.s. Ossenbach) kuoli ruttoon. Perheeseen kuuluivat myös sisar ja veli, Bernhardus von Staden, joka toimi roomalaiskatolisena pappina Ahlenissa. Kun Heinrich von Staden opiskeli katolisessa seminaarissa, häntä syytettiin toisen opiskelijan puukottamisesta naskalilla. Hänen Liivinmaalla asuva serkkunsa Steffan Hovener kutsui hänet luokseen, jossa "häntä ei häirittäisi".

Liivinmaalla hän työskenteli kaupunginmuurin rakentajana, mutta ei viihtynyt ammatissa, vaan pakeni Valmieraan, jossa päätyi Wolgartenin tilalle. Kuultuaan, että Staden opiskeli latviaa, ja että hän osasi lukea ja kirjoittaa latinaksi ja saksaksi, Wolgartenin rouva antoi hänelle tilanhoitajan tehtävät. Wolgarten meni kuitenkin uusiin naimisiin ja muutti Valmierasta muualle. Myös Staden muutti Karksiin, jossa hän rupesi kauppiaaksi. Hän joutui kuitenkin ongelmiin liivinmaalaisten virkamiesten kanssa.

Staden kirjoitti ystävälleen Joachim Schroterille, joka asui venäläisten hallussa olevassa Tartossa ja kertoi, että hän oli valmis palvelemaan Iivana IV Julman alaisuudessa, jos hänelle maksettaisiin palkkaa. Staden saikin kutsun Moskovaan, jonne päästyään hänet esiteltiin Iivana Julmalle. Tsaari Iivana sai Stadenista hyvän vaikutelman ja kutsui hänet illalliselle. Pian Iivana teki hänestä yhden opritšnikeistaan. Opritšnikit toimivat tsaarin hallintoa vahvistavana salaisen poliisin kaltaisena väkivaltakoneistona, jonka tarkoitus oli tuhota kaikki valtion sisäinen vastarinta, olipa se todellista tai tsaarin kuvittelemaa.[1]

Staden lähetti 1578–1579 kirjoittamansa kuvauksen Von Westfalen nach Moskau. Mein Dienst in der Schreckenstruppe des Zaren Iwan (suora käännös: "Westfalenista Moskovaan. Palvelukseni tsaari Iivanan terrorijoukoissa") Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarille Rudolf II:lle. Kirjoitus koostuu neljästä osasta: vetoomuksesta Venäjän valtaamiseksi, Venäjän yleisestä kuvauksesta, suunnitelmasta Venäjän valtaamisesta ja kirjoittajan omaelämänkerrasta. Staden toivoi keisarin valtaavan Venäjän ja palauttavan alueen Saksalaiselle ritarikunnalle sekä saavansa palkkion Rudolfilta. Staden pyysi kirjoituksen pysyvän myös salassa julkisuudelta. On mahdollista, ettei Rudolf itse koskaan nähnyt teosta, mutta Kreivi Georg Hans von Veldenz-Lutzelsteinilla oli samanlaisia toiveita ja hän otti Stadenin palvelukseensa. Vuosien 1578 ja 1582 välillä Staden toimi eräänlaisena vakoojana Saksalaiselle ritarikunnalle. Hän lähetti ehdotuksensa myös ritarikunnan suurmestarille, ja myöhemmin Puolan ja Ruotsin kuninkaille.[2]

Stadenin kirjoitus löytyi 1839 Preussin valtionarkistosta. Teoksen tiedettiin liittyvän kreivi Veldenz-Lutzelsteinin suunnitelmiin, mutta se, että Staden oli kirjoittanut teoksen ja hänen osuutensa suunnitelmien laatimisessa paljastui vasta joitakin vuosia myöhemmin. Hänen kuvaustaan Venäjästä pidetään yhtenä seikkaperäisimmistä ja näkemyksellisimmistä aikalaiskuvauksista, jotka osoittavat Iivanan hallinnon aikaisen sekasorron. Stadenin teos on myös ainoa opritšninasta säilynyt kuvaus, jonka on kirjoittanut sen jäsen. Hänen mukaansa Iivanan terrorin kohteiksi valikoituivat tietyt ylimyssuvut, joiden Iivana epäili olevan uhaksi hallinnolleen, joka poikkeaa mielikuvasta, jonka mukaan tsaari vainosi koko pajariluokkaa. Staden kutsuu Iivanaa "kauheaksi tyranniksi", mutta hänen kirjoitustyylinsä on neutraalimpaa kuin muiden aikalaisten. Syy siihen voi löytyä seikasta, että Staden itse oli myös julma ja väkivaltainen henkilö. Kirjoituksensa omaelämänkerrallisessa osiossa hän kuvailee muun muassa tapausta, jossa hän lyö kirveellään vanhan ja harmittoman naisen kuoliaaksi. Staden kertoo surmatyöstään lähinnä mielenkiintoisena anekdoottina, jopa hieman ylpeilevään sävyyn.[2]

• Pavel Lunginin ohjaamassa Iivana Julmasta kertovassa elokuvassa Tsar (Царь, 2009) Heinrich von Stadenia näyttelee suomalainen näyttelijä Ville Haapasalo.[3]