Heinrich Otto Wieland
Heinrich Otto Wieland (4. kesäkuuta 1877, Pforzheim – 5. elokuuta 1957, München) oli saksalainen kemisti, joka sai Nobelin kemianpalkinnon 1927 virtsahappojen tutkimisesta.
| Heinrich Otto Wieland | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. kesäkuuta 1877 Pforzheim, Saksa |
| Kuollut | 5. elokuuta 1957 (80 vuotta) München, Saksa |
| Kansalaisuus |
 saksalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Münchenin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Johannes Thiele |
| Instituutti |
Münchenin teknillinen yliopisto 1913-21, Freiburgin yliopisto 1921-25, Münchenin yliopisto 1925- |
| Oppilaat |
Rolf Huisgen, Leopold Horner |
| Tutkimusalue | kemia |
| Tunnetut työt | virtsahappojen tutkimus |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto (1927) |
Vuonna 1901 Wieland väitteli tohtoriksi Münchenin yliopistossa Johannes Thielen johdolla. Vuonna 1917 hän seurasi Adolf von Baeyeria Münchenin yliopiston kemianprofessorina.
Vuonna 1941 Wieland eristi alfa-amanitiinin, joka on sienimyrkky, jota on erityisesti kavalakärpässienessä, yhdessä maailman myrkyllisimmistä sienistä.
Wieland suojeli juutalaisia oppilaitaan Nürnbergin lakien hyväksymisen jälkeen. Oppilaat, jotka erotettiin heidän taustansa takia, pystyivät edelleen olemaan Wielandin kemistiryhmässä.
Heinrich Wieland -palkinto
Vuodesta 1964 on myönnetty vuosittain Heinrich Wieland -palkintoa tukemaan kemian, biokemian ja lääketieteen tutkimusta. Nykyään se on yksi arvostetuimmista kansainvälisistä tiedepalkinnoista. Se on myönnetty 58 tutkijalle.