Heimo Pihlajamaa

Heimo Tuomo Elias Pihlajamaa (s. 10. helmikuuta 1936 Veteli) on suomalainen kirjailija ja kääntäjä, joka on asunut 1960-luvun puolestavälistä asti Alankomaissa[1].

Heimo Pihlajamaa vuonna 1970.

Pihlajamaa on suomentanut muun muassa Jack Londonin, John Updiken ja Daniel Sheldonin teoksia.

2000-luvulla Pihlajamaa on julkaissut omakustanteena kahdeksan kirjaa, joissa kotikunta Veteli on vahvasti mukana.[2]

Teoksia

Yksin tein. Tammi 1966
Kafuri. Otava 1968
Talven ohjelma. Otava 1969
Toukokuu. Otava 1970
Elämää Länsi-Venäjällä, romaani. Otava 1971
Mimosa. Otava 1976
Aurinkokaste. Otava 1988
Primula. Otava 1991
Onni on vaarallista : hollanninkielisen nykyrunon antologia, suomentanut ja toimittanut Heimo Pihlajamaa. Nihil interit, Helsinki 2002

Palkinnot

Valtion kirjallisuuspalkinto 1969

Lähteet

Heimo Pihlajamaa SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)

Viitteet

Sipilä, Riitta: Vai laulaisinko rakkaudesta?. (Pihlajamaan haastattelu.) Suomen Kuvalehti, 1970, nro 27, s. 34. Näköislehti (maksullinen) (PDF). Viitattu 21.11.2020.
Veteli vahvasti mukana Heimo Pihlajamaan teoksissa Perhojokilaakso. 2019. Viitattu 13.6.2020.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Sipilä, Riitta: Vai laulaisinko rakkaudesta?. (Pihlajamaan haastattelu.) Suomen Kuvalehti, 1970, nro 27, s. 34. Näköislehti (maksullinen) (PDF). Viitattu 21.11.2020.

[2] Veteli vahvasti mukana Heimo Pihlajamaan teoksissa Perhojokilaakso. 2019. Viitattu 13.6.2020.