Heilbronnin liitto
Heilbronnin liitto toimi Kolmikymmenvuotisessa sodassa Katolisen liigan vastapuolena. Siihen kuuluivat Ruotsi, Ranska sekä Läntisen Saksan protestanttiset ruhtinaat. Liitto solmittiin Heilbronnin kaupungissa Saksassa 23. huhtikuuta 1633.
Ruotsin Kustaa II Aadolfin kaaduttua Lützenin taistelussa ja Kurpfalzin Fredrik IV:n kuoltua monet Saksan ruhtinaista halusivat epätoivoisesti rauhaa. Albrecht von Wallensteinin sotilaallisista ja Axel Oxenstiernan diplomaattisista ponnisteluista huolimatta rauhaa ei saatu aikaiseksi. Niinpä Oxesnstierna järjesti kokouksen Heilbronnissa, jossa syntyi liitto suojelemaan Saksan protestanttisia ruhtinaskuntia. Suojelijan roolissa olivat protestanttinen Ruotsi ja katolinen Ranska. Ruotsalaisilla oli vastuu sotajoukkojen komentamisesta, Ranska ja Saksan ruhtinaskunnat rahoittivat joukkoja.
Liitto sai ensimmäisen voittonsa jo vuoden 1633 puolella, kun se onnistui tunkeutumaan Baijeriin ja valloittamaan Regensburgin. [1] Liitto purkautui Nördlingenin taistelun jälkeen.