Heikki Yrttiaho

Yrttiaho aloitti musiikin opiskelun pääaineena kitaran soitto Lapin musiikkiopistossa Rovaniemellä. Opettajana toimi Ilkka Virta. Musiikin tyylilajin suhteen Yrttiaho ei ole asettanut mitään rajoja, vaan klassinen kitara vaihtui kädessä luontevasti myös sähkökitaraan ja bassoon.

Hän jatkoi vuonna 1978 vuoteen 1982 Tampereen konservatoriossa pääaineenaan kitara, opettajana oli muun muassa Mikael Laurson ja sivuaineenaan laulu, opettajana Reijo Toivokoski. Vuonna 1982 opinnot jatkuivat Helsingin konservatoriossa, jolloin laulusta tuli pääaine. Opettajana toimi oopperalaulaja Jorma Elorinne. Heti samana vuonna Yrttiaho liittyi Köyhät Ritarit -lauluyhtyeeseen, missä hän lauloi aktiivisesti vuoteen 1985.

Hän suoritti lauluopintojen ohessa vuonna 1986 Suomen pianonvirittäjät ry:n jäsentutkinnon, vaikkakin aktiivinen toiminta rajoittui vain muutamaan vuoteen. Vuonna 1987 hänet kiinnitettiin Suomen Kansallisoopperan laulajakuntaan, mistä hän sai stipedin vuonna 1989 Moskovassa suoritettavia jatko-opintoja varten. Opiskelupaikka oli arvostettu Gitis, Venäjän teatteritaiteen akatemia. Laulupedagogina oli Bolšoi-teatterin solisti Juri Statnik. Ilmaisutaidetta opetti professori Georgy P. Ansimov, jota Suomen Kansallisooppera käytti ohjaajana monissa venäläistä alkuperää olevissa oopperoissa.

Vuosina 1991–1996 Yrttiaho toimi Savonlinnan oopperajuhlilla solistiharjoittelijana ja debytoi Tannhäuser-oopperassa vuonna 1996 Reinmar von Zweterin roolissa.

Yrttiaho aloitti levytysuransa Köyhät Ritarit -yhtyeessä vuonna 1983. Sitä seurasi Suomen Kansallisoopperan Kullervo-levytys. Oma soololevy valmistui 1997. Sen lisäksi hän on laulanut International Chamber Vocalists -ryhmässä Cecilia Bartolin kolmella levyllä.

Vuonna 1996 Yrttiaho kiinnitettiin Zürichin oopperan laulajakuntaan. Sen lisäksi hän on ollut kiinnitettynä kausina 2009 ja 2010 Osnabrückin teatteriin Saksassa, jolloin hän esiintyi vakituisesti myös Haagenin teatterin esityksissä. Hän kuuluu Opera Classica Europan[3] vieraileviin solisteihin. Muut konsertti- ja esiintymisvierailut ulottuvat seuraaviin maihin: Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä, Ukraina, Viro, Sveitsi, Saksa, Englanti, Ranska, Italia, Japani, Usa ja Kanada.

• Sarastro: Mozart – Die Zauberflöte
• Kaspar: Weber – Der Freischütz  
• Arkel: Debussy – Pelléas and Mélisande
• Daland: Wagner – Der fliegende Holländer
• Landgraf: Wagner – Tannhäuser
• Fiesco: Verdi – Simon Boccanegra
• Komtur: Mozart – Don Giovanni
• Il cuoco: Ermanno Wolf-Ferrari – Sly
• sekä lukuisa joukko messuja ja oratorioita.

• Piae Cantiones - Codex Potatorum, sov. Herman Rechberger Sonores Antiqui, Köyhät Ritarit, Fuga; 1983.
• Putte Possun huviretki - sov. Matti Kontio, 2007 Warner Music Finland, Köyhät Ritarit; 1983.
• Kaj-Erik Gustafsson: Missa cum jubilo, Köyhät Ritarit, Kvartettilaulun ystävät ry; 1984.
• Aulis Sallinen: Kullervo, Suomen kansallisoopperan kuoro, Ondine ODE1258; 1992.
• Yrttiaho Heikki: ”Sumuinen aamu” NATCD71; CD 1997.
• Ermanno Wolf-Ferrari: Sly[4]; José Carreras - Sly; Rafael Frühbeck de Burgos, cond; Legato Classics LCD 240-2 (2 CD), Premiere Opera 640-2 (2 CD) (live)
• Bellini: Norma • Cecilia Bartoli ( Norma ); International Chamber Vocalists; O La Scintilla; Giovanni Antonini, cond; • DECCA 4783517; 2013.

• Sumuinen aamu (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin kaupunginkirjasto, Yrttiaho Heikki: ”Sumuinen aamu” NATCD71 (CD 1997)