Heikki Riihiranta
Heikki Lauri Olavi ”Hexi” Riihiranta (s. 4. lokakuuta 1948 Helsinki) on suomalainen entinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan puolustaja. Hän oli myös pitkäaikainen maajoukkueen joukkueenjohtaja. Riihiranta oli ensimmäisiä suomalaisia jääkiekkoammattilaisia Pohjois-Amerikassa. Riihiranta saavutti vuoden 1995 MM-kisoissa kultamitalin Suomen joukkueenjohtajana.
| Heikki Riihiranta | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. lokakuuta 1948 Helsinki |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Hexi |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | vasen |
| Pituus | 180 cm |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1967–1983 |
| Seurat |
HIFK (SML) Winnipeg Jets (WHA) |
HIFK-vaikuttaja Frank Moberg nimesi Riihirannan vuonna 2011 seuran historian kolmanneksi suurimmaksi legendaksi Matti Hagmanin ja Juha Rantasilan jälkeen. Moberg luonnehti häntä johtajaksi, joka oli HIFK:n pelityylin ruumiillistuma. Taidon puutteen hän korvasi mahtavalla taistelulla ja sytytti Mobergin mukaan niin katsojat kuin oman joukkueenkin.[1]
Pelaajaura
Suomessa
Riihiranta edusti Suomessa pääsarjatasolla vain HIFK:ta. Hän aloitti uransa kuitenkin Karhu-Kissoissa hyökkääjänä. Ensimmäisen HIFK-kautensakin 1967–1968 Riihiranta pelasi vielä laitahyökkääjänä. Seuraavalla kaudella HIFK:n pelaajavalmentajaksi tullut kanadalainen Carl Brewer siirsi kovaotteisen Riihirannan puolustajan paikalle. Riihiranta pelasi HIFK:ssa kaudet 1967–1974 ja 1977–1983. Hän voitti viisi Suomen mestaruutta ja yhteensä yhdeksän SM-mitalia. Runkosarjassa Riihiranta pelasi 393 SM-sarja- ja -liiga-ottelua tehden pisteet 50+119. Pudotuspeleissä hänen tehopisteensä oli 6+9 34 ottelussa.
WHA:ssa
Riihiranta ja Veli-Pekka Ketola tekivät ensimmäisinä suomalaisina ammattilaissopimuksen WHA-liigaan. Kumpikin pääsi Winnipeg Jetsin joukkueeseen. Riihiranta pelasi Winnipegissä kolme kautta ja voitti vuonna 1976 WHA:n mestaruuden Avco Trophyn.
Maajoukkueessa
Maajoukkueessa Riihiranta edusti Suomea neljissä MM-kisoissa ja kerran olympialaisissa. Lisäksi hän oli mukana Suomen ensimmäisessä Kanada Cup -joukkueessa. Yhteensä Riihiranta pelasi maajoukkueessa 103 ottelua pisteillä 5+11.
Toimitsijana
Riihiranta oli Suomen jääkiekkomaajoukkueen mukana uudestaan vuodet 1993–2003, jolloin hän toimi Suomen joukkueenjohtajana. Riihiranta oli toimessa sekä Curt Lindströmin että Hannu Aravirran päävalmentajuuskauden.
Saavutukset ja palkinnot
- 5 Suomen mestaruutta (1969, 1970, 1974, 1980, 1983)
- 1 SM-hopea ja 3 -pronssia
- WHA:n mestaruus (1976)
- Valinta SM-sarjan All Stars -kentälliseen (1974)
- Suomen Jääkiekkoleijona #78
- HIFK on jäädyttänyt Riihirannan pelinumeron 5
Tilastot
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 1967–1968 | HIFK | SMS | 20 | 3 | 2 | 5 | 6 | |||||||||||||||||||||
| 1968–1969 | HIFK | SMS | 20 | 3 | 7 | 10 | 26 | – | – | – | – | – |  | |||||||||||||||
| 1969–1970 | HIFK | SMS | 21 | 6 | 15 | 21 | 16 | – | – | – | – | – | | MM | 6 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||||||||
| 1970–1971 | HIFK | SMS | 30 | 2 | 15 | 17 | 17 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1971–1972 | HIFK | SMS | 32 | 1 | 8 | 9 | 32 | – | – | – | – | – | OK | 6 | 1 | 1 | 2 | 2 | ||||||||||
| MM | 10 | 1 | 2 | 3 | 12 | |||||||||||||||||||||||
| 1972–1973 | HIFK | SMS | 35 | 3 | 8 | 11 | 63 | – | – | – | – | – | MM | 10 | 1 | 0 | 1 | 12 | ||||||||||
| 1973–1974 | HIFK | SMS | 36 | 10 | 22 | 32 | 50 | – | – | – | – | – | |  | MM | 10 | 1 | 1 | 2 | 10 | ||||||||
| 1974–1975 | Winnipeg Jets | WHA | 64 | 8 | 14 | 22 | 30 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1975–1976 | Winnipeg Jets | WHA | 70 | 1 | 8 | 9 | 26 | 4 | 0 | 4 | 4 | 6 |  | |||||||||||||||
| 1976–1977 | Winnipeg Jets | WHA | 53 | 1 | 16 | 17 | 28 | – | – | – | – | – | KC | 5 | 0 | 3 | 3 | 12 | ||||||||||
| 1977–1978 | HIFK | SML | 32 | 5 | 12 | 17 | 54 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 1978–1979 | HIFK | SML | 36 | 5 | 8 | 13 | 82 | 6 | 0 | 6 | 6 | 25 | ||||||||||||||||
| 1979–1980 | HIFK | SML | 32 | 5 | 6 | 11 | 41 | 7 | 3 | 1 | 4 | 12 | | |||||||||||||||
| 1980–1981 | HIFK | SML | 35 | 4 | 8 | 12 | 54 | 7 | 2 | 0 | 2 | 12 | ||||||||||||||||
| 1981–1982 | HIFK | SML | 31 | 3 | 4 | 7 | 71 | 5 | 0 | 2 | 2 | 2 | ||||||||||||||||
| 1982–1983 | HIFK | SML | 33 | 0 | 4 | 4 | 17 | 9 | 1 | 0 | 1 | 13 | | |||||||||||||||
| 13 kautta | yhteensä | SMS/SML | 393 | 50 | 119 | 169 | 529 | 34 | 6 | 9 | 15 | 64 | ||||||||||||||||
| 3 kautta | yhteensä | WHA | 187 | 10 | 38 | 48 | 84 | 4 | 0 | 4 | 4 | 6 | ||||||||||||||||
Lähteet
- Mennander, Ari; Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6455-3.
- Riihirannan tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Heikki Riihiranta QuantHockey -verkkosivustolla (englanniksi)
- Heikki Riihiranta Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- Heikki Riihiranta Eurohockey-sivustolla (englanniksi)
- HIFK:n historia – #5, Heikki Riihiranta (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- Riku Korkki: Jäätävä polte. Iltalehti Urheilu, 2011, nro 20.4., s. 8.
Kirjallisuutta
- Lampinen, Marko: Hexi – Taistelija. Teos, 2019. ISBN 978-951-851-964-8.