Heikki Patomäki

Heikki Patomäki (s. 15. tammikuuta 1963 Helsinki) on politiikan tutkija ja kansainvälisen politiikan professori Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella.[1]

Heikki Patomäki maaliskuussa 2011.

Elämä ja ura

Patomäki vietti nuoruutensa Kuopiossa. Joensuun yliopiston fysiikan alkeista Turkuun siirryttyään hän aloitti yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa taloustieteen pääaineopiskelijana. Hänen vuoden 1988 pro gradu-tutkielmansa kuului valtio-opin tiedehaaraan. Se käsitteli kansainvälistä ympäristönsuojelua otsikolla "Yhteistyöteoriat, strategisten valintojen analyysi ja kansainvälinen ympäristönsuojelu".[2] Patomäen väitöskirja käsitteli kriittistä realismia ja maailmanpolitiikkaa otsikolla "Critical realism and world politics. An explanation of a critical theoretical and possibilistic methodology for the study of world politics." Valmistuttuaan tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 1993 hän toimi kolme vuotta tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa ja siirtyi sen jälkeen Britanniaan.[3] Hän oli maailmanpolitiikan ja -talouden professori Nottingham Trent Universityssa. Hän toimii myös globalisaation ja globaalien instituutioiden innovaatioprofessorina RMIT-yliopistossa Melbournessa.

Patomäen tutkimusalueisiin kuuluu yhteiskuntatieteiden filosofia ja erityisesti kriittinen realismi sekä globaali poliittinen taloustiede (global political economy), rauhantutkimus ja demokratisaatio.

Politiikassa

Vuonna 2005 Patomäki arvosteli opetusministeriön ajamaa yliopistojen uutta palkkausjärjestelmää ja jätti laitoksen esimiehen tehtävän, koska ei halunnut osallistua ohjelman toteuttamiseen.[4]

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Patomäki oli vasemmistoliiton ehdokkaana ja sai 1 311 ääntä.[5] Patomäki toimi myös puolueen asiantuntijana kesän 2011 hallitusneuvotteluissa. Hänet valittiin vasemmistoliiton puoluehallitukseen vuonna 2013.[6] Hän oli ehdolla vuoden 2014 eurovaaleissa ja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.[7][8]

Vuonna 2015 hän allekirjoitti Paavo Väyrysen kansalaisaloitteen Suomen eroamisesta euroalueesta[9].

Keväällä 2022 erosi vasemmistoliitosta sen jälkeen kun puolue oli hyväksynyt Suomen NATO-jäsenyyden hallituksen sisällä.[10]

Näkemyksiä

Taloudesta

Vuonna 2007 Patomäki julkaisi kirjan "Uusliberalismi Suomessa", jossa hän kritisoi talouspolitiikaa. Teoksessa Patomäki määritteli uusliberalisteiksi Raimo Sailaksen ja Paavo Lipposen. Teoksessa Patomäki vertasi uusliberalismia fasismiin.[11]

Vuonna 2012 Patomäki julkaisi kirjan "Eurokriisin anatomia - mitä globalisaation jälkeen?". Kirja oli ehdokkaana vuoden 2012 Kanava-palkinnolle, joka myönnetään vuoden parhaalle suomalaiselle politiikan, yhteiskunnan, talouden, historian tai kulttuurin alan tietokirjalle.[12] Palkintoraadin perustelujen mukaan "Pari vuotta kestäneen eurokriisin uutisvyörytyksen keskellä on ylellisyyttä pysähtyä aiheesta kirjoitetun yleistajuisen teoksen äärelle. Tulkinnallinen teos haastaa lukijansa ajattelemaan Euroopan integraation tulevaisuutta sen kohtalon hetkillä".[13] Helsingin yliopiston taloustieteen professori Vesa Kanniainen kirjoittaa kirja-arviossaan, että Patomäki on "lukenut valtiotieteilijä", mutta "pilaa profiilinsa hylkäämällä tieteellisen metodin, ottamalla vapauden nimitellä ihmisiä uusliberalisteiksi itse keksiminsä perustein; hän haluaa esiintyä taloudellisten ilmiöiden tulkkina kirjoittaen tieteenalasta, johon hänellä ei ole tutkijankoulutusta". Hän arvioi kirjan argumentaation perustuvan lähinnä demagogien käyttämiin tunteisiin vetoaviin vääristäviin yksinkertaistuksiin.[14]

Venäjästä

Patomäki kirjoitti Helsingin Sanomiin syksyllä 2014 vieraskynäkirjoituksen, jossa hän kritisoi Euroopan unionia ja harkitsemattomien pakotteiden asettamista Vladimir Putinin hallinnolle.[15] Kun Helsingin Sanomat helmikuussa 2015 kysyi "onko oikeasti mielekästä verrata Krimin valtaamista ja Ukrainan sotaa Saksan laajentumispyrkimyksiin 1930-luvulla", Patomäki sanoi, että Venäjä on muuttunut Putinin alaisuudessa yhä autoritaarisemmaksi valtioksi, joka rajoittaa kansalaistensa vapautta monin tavoin. ”Rajoituksista huolimatta siellä vallitsee yhä periaatteessa liberaali ja ihmisoikeudet huomioiva demokratia. Se on vielä aika kaukana Hitlerin Saksasta". Patomäki on Vasemmistoliiton ehdokkaana vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ja on vaaliteemoissaan nostanut esiin "puolueettomuuden tilan maksimoinnin, vaikka sitten EU-jäsenenäkin." Patomäen mukaan puolueettomuus ei kuitenkaan riitä. "Akuuttien vastakkainasettelujen taustalla on pitkän linjan poliittisen talouden kehityskulkuja, jotka ovat johtaneet eriarvoisuuden lisääntymiseen, vaurauden kasaantumiseen ja demokratian rapautumiseen niin Venäjällä kuin EU:ssa, itse asiassa melkein kaikkialla. Emme voi olla puolueettomia tällaisen yhteiskunnallisen kehityksen suhteen. On siis osattava katsoa myös akuuttien konfliktien ja vastakkainasettelujen taakse. Paljon on kiinni Euroopan unionin kehityksestä, mutta ennen kaikkea tarvitsemme nykyistä paljon toimivampia, oikeudenmukaisempia ja demokraattisempia globaalin hallinnan järjestelmiä."[16][17]

Yksityiselämä

Patomäen puoliso on Katarina Sehm-Patomäki. Patomäellä on neljä lasta.[1] Hänen isänsä on Kuopion yliopiston fysiikan emeritusprofessori Lauri Patomäki.

Teokset
  • Maailmamme rajat. Katsaus maailmanpolitiikan kriittiseen tutkimukseen. Tampere: Suomen rauhantutkimusyhdistys, 1992. ISBN 951-9091-12-2.
  • Vain kauppakumppaneita? EU, Venäjä ja EU:n ulkosuhteiden rakenteistuminen. Helsinki: Ulkopoliittinen instituutti, 1996. ISBN 951-769-057-6.
  • Patomäki, Heikki & Minkkinen, Petri: Yhdentymisen ja rahaunionin politiikkaa. Suomi ja Emu globaalissa poliittisessa taloudessa. Helsinki: Like, 1997. ISBN 951-578-538-3.
  • Tobinin veron toteutus. Kohti oikeudenmukaisempaa ja demokraattisempaa globaalia taloutta. Heikki Patomäki yhteistyössä Katarina Sehm-Patomäen ja neuvontantajaryhmän kanssa: Christian Chavagneux ym. The Network Institute for Global Democratisationin tutkimushanke. Julkaisun aikaisempi versio ilmestyi nimellä The Tobin Tax. How to Make It Real. Pystykorvakirja. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 1999. ISBN 951-578-708-4.
  • Democratising Globalisation. The Leverage of the Tobin Tax. London: Zed Books, 2001. ISBN 1-85649-870-0.
  • Patomäki, Heikki & Teivainen, Teivo: Globaali demokratia. Helsinki: Gaudeamus, 2003. ISBN 951-662-879-6.
  • Yliopisto oyj. Tulosjohtamisen ongelmat – ja vaihtoehto. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-942-3.
  • Uusliberalismi Suomessa. Lyhyt historia ja tulevaisuuden vaihtoehdot. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32562-9.
  • The Political Economy of Global Security. War, Future Crises and Changes in Global Governance. London, New York: Routledge, 2008. ISBN 978-0-415-47979-0.
  • Eurokriisin anatomia. Mitä globalisaation jälkeen?. Helsinki: Into, 2012. ISBN 978-952-264-128-1.
  • Tulevaisuuden politiikkaa. Kuinka lisätä vapautta ja toimia toisin. Helsinki: Into, 2013. ISBN 978-952-264-272-1.
  • Suomen talouspolitiikan tulevaisuus. Helsinki: Into, 2015. ISBN 978-952-264-373-5.

Lähteet
  1. Hakkarainen, Timo: ”Lamahan on vasta alkamassa”. Iltalehti, 14.10.2008, s. 7. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 14.3.2011.
  2. http://spotidoc.com/doc/3756291/pro-gradut---turun-yliopisto
  3. Mäkinen, Esa: Nyt puhuu johtava anti-intellektuelli. Helsingin Sanomat, 17.5.2008, s. C3. Artikkelin verkkoversio.
  4. Patomäki, Heikki: UPJ-keskustelu Yliopisto-lehti. 4/2005. Viitattu 8.5.2014.
  5. Helsingin vaalipiiri 20.4.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 20.4.2011.
  6. ”Vasemmistoliitto sitoutettu moniin uusliberaaleihin tavoitteisiin” 8.10.2013. Kansan Uutiset. Viitattu 10.10.2013.
  7. Heikki Patomäki Vasemmistoliiton Eurooppa. Arkistoitu 24.4.2014. Viitattu 8.5.2014.
  8. Helsingin Vasemmiston ehdokkaat helsinki.vasemmisto.fi. Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 26.3.2015.
  9. http://slate.kapsi.fi/Euroaanestysaloite.html
  10. Heikki Patomäki eroaa vasemmistoliitosta Verkkouutiset. Viitattu 26.5.2022.
  11. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004515716.html
  12. Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkaat julki Suomen Kuvalehti. 29.11.2013.
  13. Talouselämän Elina Lappalaisen Syötäväksi kasvatetut kisaa Kanavasta Markkinointi&Mainonta. 19.10.2012.
  14. Kapitalismi ja eurokriisi Kansantaloudellinen aikakauskirja – 108. vsk. – 4/2012.
  15. Pakotteiden vaarat ovat usein hyötyjä suuremmat Helsingin Sanomat. 17.9.2014.
  16. Voiko Putinin toimia verrata Hitleriin? Helsingin Sanomat. 11.2.2015.
  17. Tyranni ja hybridisodan viehätys Helsingin Sanomat. 13.2.2015.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.