Heikki Meriläinen
Heikki Meriläinen (21. joulukuuta 1847 Sotkamo − 12. helmikuuta 1939 Paltamo) oli Kainuussa elänyt kansankirjailija ja kansanperinteen kerääjä.
| Heikki Meriläinen | |
|---|---|
 Heikki Meriläinen 1910-luvun alussa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. joulukuuta 1847 Sotkamo |
| Kuollut | 12. helmikuuta 1939 (91 vuotta) Paltamo |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Puoliso | Anna Huotari (1872–1926) |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Meriläisen vanhemmat olivat huonemies Mikko Meriläinen ja Sanna Korhonen. Hän joutui lähtemään ankaran uskonnollisesta kodistaan 24-vuotiaana erimielisyyksien vuoksi ja toimi sen jälkeen seppänä, maanmittarin apulaisena ja pienviljelijänä. Hän oli muun muassa runoilija Eino Leinon isän maanmittari Anders Lönnbohmin apulaisena hakkaamassa Suomen ja Venäjän välistä rajalinjaa Nurmeksen ja Inarin välillä.
Meriläisen vaimon kotitila, jota Meriläinen hoiti ja jossa hän oli pitänyt yksityistä kansakoulua, joutui vararikkoon ja oli myytävä. Meriläinen itse sai vankeutta oikeuden moittimisesta. Vuonna 1899 hän muutti pois Sotkamosta ostettuaan Päätalo-nimisen tilan Paltamosta. Myöhemmin hän rakensi ja raivasi Peltoniemen uudistilan Mieslahteen Oulujärven rannalle, jossa asui kuolemaansa saakka.
Opittuaan kirjoittamaan vaimonsa opastuksella Meriläinen alkoi koota ja kirjoittaa muistiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin kansanperinnettä. Hän teki tätä varten matkoja seuran stipendiaattina Venäjän Karjalaan, Lappiin ja Pohjanmaalle, alkaen vuodesta 1890. Kansanrunousarkistossa on 4 439 Meriläisen keräämää tekstiä, valtaosa taikoja ja loitsuja; näiden osalta hänen keräelmänsä ovat Suomen suurimpia.
Meriläisen puoliso vuodesta 1872 oli Anna Huotari (1848–1926).
Teokset
Meriläinen oli myös kirjailija. Hän aloitti laatimalla 1886 kirjoitelman Eräs tavallisimpia sunnuntaita nuoruudessani Excelsior-kalenteriin ja jatkoi sitten kirjailijanuraansa yli 40 vuotta. Meriläisen teoksia, joista osa on elämäkerrallisia, ovat:
- Korpelan Tapani: kuvaus kansan elämästä. WSOY 1888.
- Pietolan tytöt, neliosainen romaani. WSOY 1892.
- Kahleeton vanki, elämäkerrallinen kuvaus. WSOY 1899.
- Huutolaistyttö: kuvaus kovilta ajoilta. WSOY 1899
- Kuppari-Maija, henkilökuva kupparista. JK Höglund 1901.
- Vitsa-Matti, tosiperäinen kertomus. Yrjö Weilin 1904
- Sattumuksia Jänislahdella, tendenssiromaani. Arvi A. Karisto 1908. .
- Korpelan seppä, elämäkerrallinen romaani. WSOY 1909.
- Mooses ja hänen hevosensa, romaani. WSOY 1920.
- Kuusten juurella, elämäkerrallinen romaani. WSOY 1922.
- Orvon onni, kehitysromaani. WSOY 1925
- Heikki Meriläisen elämä hänen itsensä kertomana. WSOY 1927
- Mitä kylvää sitä niittää: kertomus. WSOY 1929
Lähteet
- Ahola, Suvi: ”Meriläinen, Heikki (1847–1939)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 667. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9. / Teoksen verkkoversio.
- Mäkäräinen, Paavo: Kansanperinteen kerääjä ja kirjailija Heikki Meriläinen. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 513. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
Aiheesta muualla
- Vapaasti ladattavia Heikki Meriläisen e-kirjoja Projekti Lönnrotissa sekä Project Gutenbergissä.
- Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt. Yle Areena – äänikirjat.
- Työn ja sanan kansalaisia, Kansan kuvalehti, 22.07.1927, nro 29, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kainuun vanha tietäjä. Kirjailijoittemme kunniavanhus Heikki Merläinen 80 vuotias 21.12.1927, Kansan kuvalehti, 16.12.1927, nro 51, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kuokan ja kirjojen mies, Kansan kuvalehti, 01.01.1932, nro 1, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Aatos Korpela : Heikki Meriläistä tapaamassa, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 28.05.1933, nro 22, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot