Heikki Asunta

Uuno Taavi Heikki Asunta (25. kesäkuuta 1904 Kurkijärvi, Ruovesi – 28. kesäkuuta 1959 Ruovesi) oli suomalainen runoilija, kirjailija ja taidemaalari.[1]

Heikki Asunta Ruovedellä vuonna 1949.

Henkilöhistoria

Asunnan vanhemmat olivat maanviljelijä Ernst Henrik (Heikki) Asunta ja Elvi Ikkala ja puoliso vuodesta 1935 hammaslääkäri Iris Valborg de Bruyn-Ouboter. Hän kävi viisi luokkaa Tampereen suomalaista yhteiskoulua ja opiskeli kaksi lukukautta Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa. Asunta teki opintomatkan Pariisiin 1927. Hän työskenteli taiteilijana, vapaana toimittajana, pakinoitsijana ja esitelmöijänä, samoin kuin Aamulehden kirjallisuuskriitikkona 1939-1946.[2]

Asunta ryhtyi 1931 Lapuan liikettä lähellä olleen Sinimustat-järjestön Sinimusta-lehden päätoimittajaksi. Vuonna 1934 Asunta julkaisi Leirinuotio-kokoelmassa isänmaallisia runoja, niiden joukossa oli myös IKL:lle omistettu Mustapaitojen marssi jonka Väinö Raitio oli säveltänyt.[3]

Asunta asui eri puolella Suomea, kuten muun muassa Helsingissä, Jyväskylässä, Korpilahdella ja useana kesänä Suursaaressa, kunnes hän asettui pysyvästi Ruovedelle 1935.

Asunta harrasti kotiseututyötä, oli perustamassa Ruoveden Kotiseutumuseota ja pelasti Juupajoella olevan Kallenaution kestikievarin jälkipolville. Asunta keräsi myös itse vanhaa talonpoikaisesineistöä. Talvisotaan Asunta osallistui pataljoonan valistusupseerina Suomussalmen ja Raatteen suunnalla ja jatkosotaan rintamakirjeenvaihtajana Kiestingin suunnalla. Taiteilijana Asunta piti ensimmäisen näyttelynsä 1928 Helsingin Taidehallissa ja sen jälkeen useita näyttelyitä, joista viimeinen oli 1954 Tampereella. Asunnan vanhaan riiheen 1940-luvun lopulla sisustama ateljee avattiin yleisölle Ruovedellä 1979.

Lontoon kesäolympialaisissa 1948 Asunta sai taidekilpailujen lyriikkasarjan kunniamaininnan.[4]

Kirjallinen tuotanto

Asunta julkaisi kolmetoista runokokoelmaa, romaaneja ja näytelmiä ja kirjoitti lehtiin sekä aikuisille että lapsille tarkoitettuja runoja, novelleja, pakinoita ja artikkeleja. Hän toimi muun muassa Nuorten Pellervo- ja Pellervo-lehden avustajana.

Runokokoelmat
  • Kolmen teinin lauluja (Martti Merenmaan ja Einari Vuorelan kanssa), 1928
  • Mustaa ja kultaa, 1929
  • Ristikkoikkuna, 1931
  • Metalliseppele: runoja, 1932
  • Leirinuotio: isänmaallisia runoja, 1934
  • Mustapaitojen marssi, 1934
  • Mastolyhty, 1935
  • Sana ja sävel: juhlaruno Sulasol'in Tampereen-Porin piirin järjestämille Länsi-Suomen laulu- ja soittojuhlille Porissa 13.-14.6.1936, 1936
  • Syysmaanantai, 1943
  • Vedenjakajalla, 1943
  • Ruuhenveistäjä, 1946
  • Valitut runot, 1948
  • Sudenmarja, 1950
  • Valikoima runoja, 1958

Kertomakirjallisuus
  • Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi, 1930
  • Ristikkoikkuna, 1931
  • Heiska-setä, Pienokaisten kuvakirja, 1937
  • Hiljaa eteenpäin, 1938
  • Sissipartio sotii: kertomus nuorisolle Rothin ja Spoofin päiviltä, 1943
  • Aamu ja puolipäivä, 1944
  • Katse taaksepäin: lastuja, 1947

Näytelmät
  • Kaksi haaksirikkoa, 1945
  • Hopeapikarit, 1953

Radiokuunnelmat
  • Kolme miestä mastossa, 1937
  • Sudet, 1941
  • Kuormat kevenevät, 1945

Lähteet

Viitteet
  1. Korhonen, Juhani – Rantala, Risto (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 21. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6.
  2. Pekkanen, Toivo – Rauanheimo, Reino (toim.): ”Heikki Asunta”, Uuno Kailaasta Aila Meriluotoon: Suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, s. 222–230. Porvoo: WSOY, 1947.
  3. Rolf Bamberg : Kirjavisan Asunta – mustapaitaa monivärisempi, Demokraatti 19.11.2015
  4. Erola, Lasse: Unohdetut olympiavoittajat: Taidekilpailut olympialaisissa 1912–1948, s. 130–133. Helsinki: Suomen Urheilumuseo, 2014. ISBN 978-952-6644-04-2.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.